virkkaus

Elämänpuu

/ Irmeli / Jätä kommentti

Virkkaaminen on vallan mukavaa puuhaa, mutta on siinä omat ongelmansakin. Elämänpuu V valmistui eilen pinkkinä versiona ja sen valmistuttua totesin, että hittolainen. Oikean käden peukalosta lähtee justaansa osa ihosta irti ja sama tilanne on vasemman käden keskisormessa.

Lieneekö syyllinen virkkuukoukku vai lanka, mene ja tiedä, mutta kivalta se ei tunnu. Lila elämänpuu on tehty Novitan aikaa sitten poistuneesta virkkauslangasta ja se oli varsin mukavaa käsitellä, eikä käsissä erityisen inhottavalta tunnu Eldoradon lankakaan, vaikka joku ero niissä selvästi on.

Novitan lanka oli ”pehmeää” eikä se mennyt alkuunkaan samaan tapaan sykkyröille, toisin kuin nyt käytössä oleva lanka. Eldoradon lanka puolestaan tuntuu jollain tavalla ”kovalta” käsissä, enkä oikein osaa hahmottaa miksi. Vahvuus niissä on kuitenkin sama ja samansävyinen on Eldoradon lila lanka kuin oli Novitankin.

Vika voi toki olla koukussakin, se kun on iänikuisen vanha äidiltä perintönä saatu malli. Samaista mallia näyttää kyllä edelleen olevan myynnissä markettien hyllyissä, muovi/silikoni vai mikä lie -varsisia 1,5 mm koukkuja niistä ei oikein tunnu löytyvän. Ehkäpä tilaan moisen jossain kohtaa.

Elämänpuu V valmistuttua koukulla roikkuu nyt elämänpuu VI. Yllätys. Koskahan mahdan kyllästyä tähän malliin?

Unisieppari

/ Irmeli / Jätä kommentti

Tämän unisiepparin tein lahjaksi tänä keväänä nuorelle neitoselle, joka oli minulle monesti aiemmin unisieppareista puhellut. Lahja oli todella mieluinen ja aikomukseni oli laitella siihen mustia ja valkoisia sulkiakin roikkumaan, mutta kas. Enpä niitä sitten mistään marketeista, joissa kolusin löytänyt ja tilaamaankaan ei enää tuossa vaiheessa ehtinyt.

Jonkin aikaa ehdin miettiä sitäkin, että olisinko virkkaillut sulkia sieppariin, mutta jotenkin ne ei omaa silmääni miellyttänyt. Nuori neitonen kertoikin itse lisäävänsä sulat, hän kun oli himoinnut juuri tuota kehikossa olevaa osaa eikä osannut sitä itse tehdä.

Unisiepparin kuvion löysin Pinterestin kautta. Lankana tässä on Eldorado Anchor Puppets ja koukku on 1,5mm.

Paksu torkkupeite

/ Irmeli / Jätä kommentti

Kylppärimattokudetta hakiessa silmät osui itselle uuteen ja aivan ihastuttavaan tuttavuuteen, Alize Velluto-lankaan. Kerran jos eräänkin sitä hypistelin ja niinhän siinä sitten kävi, että pakko sitä oli muutama kerä ottaa kotiin kokeiltavaksi. Ajatuksena oli tehdä torkkupeitto, mutta mieleisen mallin löytäminen oli hieman, no haastavaa.

Minä kun en missään nimessä tahtonut tehdä peitettä kutomalla, vaan virkkaamalla. Aikani kaivelin netistä erilaisia virkkausmalleja ja kuin sattuman kaupalta silmiin osui video, jossa oli hyvät ohjeet rope crochet patterniin. Hieman mietintää toki aiheutti aloitusketjusilmukoiden määrä, kokeilin ensin 120 ketjusilmukalla, mutta totesin samantien niitä olevan ehkä himppasen liikaa.

Toki peitto sai olla iso, mutta 12 mm koukulla siitä olisi tullut aivan superleveä. Päädyinkin vaihtamaan aloitusketjusilmukoiden määrän 99 silmukkaan, luvun kun pitää olla kolmella jaollinen ja kas! Reilu 130 senttiä leveä torkkupeitto vaikuttaa itselle paljon passelimmalta koolta. Langan koukkusuositushan on toki pienempi, taisi olla 8-10mm, mutta käsialani on siinä määrin tiukkaa että valitsin suosilla superison koukun.

Kaikkineen tähän peitteeseen meni lankaa 11 kerää eli 1,1 kg. Pituutta peitteellä on n. 160 senttiä ja leveys tosiaan hieman reilu 130 senttiä, eli hyvinhän tuohon sitten syksyn kylmillä käpertyy. Ja mikä parasta, peitteestä tuli ihanan muhkea ja lanka oli niin hyvin juoksevaa virkatessa, ettei peitteen valmistumisenkaan mennyt tolkuttomasti aikaa, taisin kolmena päivänä virkkailla aina joutessani.