Ei siitä paljon jäänyt kerrottavaa, villisikapadasta jonka tein viikonloppuna. Kummipoika oli käynyt villisikametsällä pari viikkoa sitten ja kummitätihän osti lihaa hieman reippaammalla kädellä eli 15 kiloa päätyi pakastimeen.

Koska sitä lihaa nyt on reippaanlaisesti ja monensorttistakin vielä, niin päädyin hyödyntämään reilun kilon verran villisian takakinkkupaistipaloista tähän ruokaan. Pilkoin lihan aika roteviksi paloiksi ja laitoin pataan lisukkeeksi oliiviöljyä, soijakastiketta, reilusti valkosipulimurskaa ja vielä reilummin lipsitikkaa. Lisäksi himalajansuolaa muutama pyöräytys myllystä ja siinä se.

Koko komeus päätyi yöksi jääkaappiin marinoitumaan ja aamulla kippasin joukkoon vain vettä sen verran, että lihat peittyi. Uunissa possu pötkötteli useamman tunnin 150 asteen lämmössä ja voi pojat. Että tuli hyvää! Niin mureaa, että suorastaan suli suuhun ja maku…

Suosittelen! Nyt harkinnaassa on sitten isomman satsin hirven jauhelihasta pyöryköiksi vääntäminen tällä viikolla, mutta mietintää aiheuttaa lähinnä se jauhelihaan lisättävä jauheliha. Pitäisikö sen olla ihan sitä perussianlihaa vai mahtaisiko villisian jauheliha toimia kosteudun tuojana. Tätä jään nyt sitten vielä miettimään.