Piirun päälle kolme kuukautta

Pätkän verran saa lentää ja kotvan vielä odotella, mutta voi. Tulisitpa jo, helmikuu! Etenkin tällaisina kostean kalseina päivinä on ihana selailla kuvia lämmöstä ja hotellista.

Saapa nähdä, tuleeko siellä kertaakaan kaivattua saunaa. Epäilen, että ei. Sen sijaan on mielenkiintoista nähdä miten hyvin hotellin omien sivujen infoilut tapahtumista pitävät paikkansa ja vielä mielenkiintoisempaa on nähdä mitä kaikkea siellä ehtii touhuamaan.

Jo alustavasti olen suunnitellut, että ainakin sinne köysihissiin ja sitä kautta Teidelle olisi ihan PAKKO päästä. Köysihissiin ihan jo siksikin, että moinen on kokematta ja sama pätee toki Teideenkin. Atlantissa on tullut käytyä, joten mitään polttavaa tarvetta meressä polskimiseen en koe mutta hotellin altaassa voisi toki pulahtaa jos lämpöä riittää.

Hotellilla hintaan pitäisi kuulua myös hieronnat, siinäpä oiva lisuke puolisolle. Itse kuulun ihmistyyppiin, joka EI anna itseään hieroa. Jumankekka, siinähän ne paikat vasta kipeäksi tuleekin. Muutenkin iän myötä on tullut paljon immuunimmaksi vieraan ihmisen koskettelulle, oma tila on jokseenkin in ja pop ja kova juttu, joten ei. Ei kiitos mitään hierontoja.

Itselle matkoissa on yleensä tärkein osasto kokemusten lisäksi ruoka. Kunhan se puoli toimii, niin avot! Ainakaan kuvien perusteella ei pitäisi loppua kesken ja valinnan varaakin saattaisi olla. Ainakin paikallisia ryppyperunoita pitää maistaa, niistä olen kuullut ihan loputtomiin yhdeltä varalapsosista. Ehkäpä ne ovat niin täydellisiä, että pitää yrittää niitä jossain kohtaa reissun jälkeen tehdä itsekin.

Niin. Pakko kai se on myöntää, että jollekin on iskenyt pahemman luokan matkakuume!

Hidasta hommaa

Ei ole nopeudella nyt pilattu ei. Polviin asti on sentään ennätetty, eikä sekään kai saavutuksena huono ole? Aikaahan meni ihan älyttömän paljon niinkin simppeliin hommaan kuin matkan varaamiseen. Tiedättehän sen tunteen, kun parhaanne mukaan yritätte selittää mitä reissultanne toivotte ja mitä ehdottomasti ette, ja silti tuntuu, ettei toinen osapuoli ymmärrä yhtään mitään siitä mitä yritätte sanoa.

Näin sitten kävi itselle. Yritin varailla matkaa ja pyysin lopulta, että matkatoimisto lähettäisi hyviä vaihtoehtoja. Juu ei. En ajatellut mennä mihinkään, missä ei ole mitään. En myöskään ajatellut mennä perhehotelliin. Päinvastoin, yritin parhaani mukaan sanoa, että joo. Olisi kiva, jos olisi jotain tapahtuman tynkää ympärillä ja kyllä, vielä kivempi olisi jos natiaisia ei olisi samaan aikaan syömässä kuin itse syön.

Ja tulos oli mikä. No juuri se. Perhehotelli, se 10 kilsaa lähimpään ostoshttiin ja kivasti myös aavaa ulappaa näköpiirissä. Huoks. Päädyinkin lopulta viiden tunnin pikku-tutkailuun, jonka jälkeen paikka ja hotelli oli löydetty. Eli hei, Teneriffa, uusi tuttavuus, odottaa helmikuussa. Jes! Toivottavasti kaikki toiveeni ja odotukseni palkitaan, sillä hommaa siinä kerrakseen oli.