Ihan joulu!!!

Se on kuulkaa ihan joulu nyt!!! Kuten aiemmin mainitsinkin, niin aika-ajoin tulee hyödynnettyä erinäisiä kirppariryhmiä ja katsokaapa mihin viikonloppuna törmäsin yhdessä ryhmässä. No niiiiiiinpä! 17 kerää, 3 niistä avattuja mutta ei käytettyjä, Viking Garnin alpaca bris-lankaa ja hinta ihan naurettavat 35 euroa. Kaiken lisäksi nämä oli Lankamaailman pussissa, joten oletan, että näiden alkuperäinen hinta on ollut se suolaisehko 9,95 kerältä.

Arvatkaapa, kuka varaili langat samantien ja kävi ne alkuviikosta hakemassa? Niinpä. Ja kuten niin monesti aiemminkin, niin nythän tässä iskee sitten se perustauti eli …. Ihan pakkohan niistä olisi alkaa heti luomaan jotain. Sinistä lankaa on kaikkineen 10 kerää, vaaleaa 3, yksi harmaa, pari tummansinistä ja kas, yksi vaaleansininenkin kasassa on. Eli PALJON.

Ajattelin tehdä näistä itselleni PITKÄN villatakin. Jonkinlaisella kaarrokkeella ja tällä kertaa ylhäältä alas, ehkä jopa kudon välissä hihat valmiiksi niin tiedän tarkalleen kuinka pitkän helman uskallan tehdä. Ihan nilkkoihin asti en toki ajatellut, mutta polvien yläpuolelle olisi kiva. Vai sittenkin sääriin? Hmmmm… Steekkaamallahan moisen saa helposti tehtyä, mutta vetoketjun hankinta saattaa mennä tilailun puolelle. Haittaakse? No ei.

Malttaa pitäisi ihan siksikin, että jonossa olisi silmukoitavia. Ihan kaksinkin kappalein, kohta tosin jo kolmin. Mieshän on vannoutunut ipa-fani, mutta mites on tässä vuosien varrella käynyt? Olen tehnyt hänelle kolmet ipa-tumput ja nyt jäljellä on yksi pari. Se ”metsä”-malli, kuten mies sitä paria nimittää. Eli niitä käytetään koiran kanssa metsäillessä, lumitöissä ja klapeja pilkkoessa, sen verran kulahtaneet ne on.

Ne kaksi edustusparia kun on kokeneet kovan kohtalon. Toisista niistä putosi, mitä ilmeisimmin, toinen pari junaan ja jäi sille tielleen jo useampi vuosi sitten. Toinen tumppupari taas katosi kokonaisuudessaan kuin tuhka tuuleen tai pieru saharaan reilu viikko sitten, kun mies oli työkavereidensa kanssa liikenteessä. Eli jep jep. Joululahjaksi ajattelin nyt yhden parin tehdä.

Tämä puolestaan kirvoitti keskustelua siitä, että onko miehen työkaverillakin mahdollisuus samanlaisiin. Hänkin kun niin moisia kaipaisi. Että joo. Tehdään nyt sitten samantien kaksin kappalein niitä pareja, vaikka pakko se on todeta. Tappara-fanina tuntuvat kovin kovin työläiltä nämä… Ehkä se on parasta yrittää malttaa mielensä muutaman päivän ajan.

Kohtahan se on marraskuu puolessa

Marraskuun kunniaksi marraskuun kaktus (oletan, että kyseessä on nimenomaan marraskuun, ei joulu) päätti avata nuppujaan, joten kyllä nyt kelpaa. Lisääkin niitä tuntuu tulevan hieman kuin sieniä sateella, joten nähtäväksi jää kauanko sen kukinnasta saa tällä kertaa nauttia.

Taivaskin oli todella kummallisen näköinen aamuviideltä, oli ihan pakko napata kuva siitä sillä harvoin siihen aikaan aamusta näkyy sinistä taivaalla tähän aikaan vuodesta. Kuvassa sininen näyttää tosin ikävästi enemmänkin tummanharmaalta, mutta voin kertoa. Sinistä se oli paljaalla silmällä katsoen.

Tein muuten aivan mielettömän hyvän kirpparilöydön tällä viikolla. En ole mikään kirppareiden kiertäjä, mutta facen kirppariryhmät saavat kyllä osakseen huomioni. Sieltä on tullut hankittua ajoittain jotain tarpeellisia kapineita ja yksi pitkään kaipaamani osui ihan yhtäkkiä näkösälle. Tupperwaren Exlusive-sarjaa olen koettanut bongailla ja kas, joku oli laittanut isomman satsin niitä myyntiin ja vieläpä todella halpaan hintaan.

Itselle on vuosien varrella kertynyt erinäisiä sarjan kulhoja, mm herkkuhissi on edelleen ihan peruskäytössä suolakurkuilla. Lisäksi itsellä on yksi pieni (450ml) kulho ja 350-millilitrainen tarjoiluvati, sekä 2,1-litrainen ja 3,5-litrainen tarjoilukulho. Sarjaan kuului myös 1,1-litrainen tarjoilukulho, mutta valitettavasti yksi edellisistä koiristamme muutti sen atomeiksi, joten muutamaan kertaan olen toivonut moisen jostain bongaavani.

Ja ah, mikä onnenpotku! Myyntiin laitetussa sarjassa oli 2l ja 350ml tarjoiluvadit sekä viisi kulhoa, pienin oli 450ml, ja sen jälkeen mentiin perustahdilla 1,1l, 2,1 l ja vielä 3,5l. Kirsikkana kakun päällä oli vielä 6-litrainen kulho, joten hiphei! Nyt on kulhoja riittämiin! Ja niin se hinta. 20 euroa koko sarjasta kansineen. Jes!

Paitsi, että kulho-osasto on nyt kunnossa niin töistä palaillessa kurvailin postin kautta, sillä Tapparan juhlakauden pelipaita saapui viimeinkin. Tilauksestahan on aikaa jo likemmäs kaksi kuukautta, eli oli aikakin. Melkeinhän tässä pitää lähteä halliin peliä katsomaan, nyt kun on pelipaitaosasto päivitetty.

Villasukatkin alkaa olla loppusuoralla, onneksi, ja ihan himppasen on villiksetkin edenneet, ne kun oli vuorostaan mukana työpaikan kokouksessa. Ehkäpä ne villasukat vielä tänään valmistuu, toiveita ainakin moiselle on.

Converset

Harjoitus tekee mestarin ja niin edelleen… Olen todella pitkään ihaillut näitä kutomalla tehtyjä consseja, toisin sanoen Reaverseja. Ohjeet ovat Rea Järvenpään käsialaa ja ne saa maksullisina Raverlysta. Olen hyödyntänyt molempia Rean ohjeita näissä. Toisin sanoen halusin tehdä pohja-osan virkkaamalla, mutta olin jo siinä vaiheessa hankkinut Star Edition-ohjeen, joten ostin lisäksi vielä Slipper Socks-ohjeen

Toisaalta hyvä niin, Star Edition-ohje on kieltämättä vielä selkeämpi kuvitukseltaan kuin Slipper Socks, joten hyötyä niistä molemmista on ollut. Kuten aina kun lähtee tekemään jotain itselle uutta, niin pientä käynnistysyskää näiden kanssa oli. Käsialani kun on virkatessa törkeän kireä, niin tottahan ensimmäiset pohjat jotka virkkasin jäivät ihan nysäkokoisiksi.

Päädyinkin testaamaan erikokoisia koukkuja ja eripaksuisia lankoja, varsinaisena lankanahan näissä on seiskaveikka. Lopputulemana on se, että nyt pohjat luontuu näppärästi, sillä olen niitä virkkaillut valmiiksi aina välillä kun kutominen on alkanut tuntua puulta ja vähitellen pohjat onnistuu oikeassa koossa siitä seiskaveikastakin. Mutta niin, asiaan.

Nämähän on aika isotöiset, koska sukkaosat ja pohjat tehdään erikseen, lisäksi vielä nauhakujan lipareet kudotaan jälkikäteen samoin kuin virkkaillaan valkoiset koristenauhaosat ja ehkäpä jopa ne nauhat, jotka tossuihin tulee. Tai no, voihan ne olla keltaisetkin kuten perheemme Ipa-fanille tekemissäni versioissa.

Lopuksi kaikki osat yhdistetään käsin ompelemalla, joten hommaa näissä on mutta toisaalta, jos yksi työvaihe alkaa tympiä, niin voi välillä tehdä toista joten vaihtelua näissä ainakin on.

Näiden Ipa-conssien pohjat on virkattu paksummalla langalla, eli Prismasta käteeni osuneella Housen neulelangalla (50% akryyli, 25% alpakka, 25% villa), jonka puikkosuositus on 5-6. Virkkuukoukkuni oli 4mm ja virkkasin nämä aika kireällä käsialalla, sitäkin olen nyt tässä mallaillut tekemisen lomassa. Mitään tietoa tämän langan kestävyydestä nyt ei vielä ole, mutta eiköhän se käytössä selviä sekin.

Vaikka Rean ohje onkin yksityiskohtainen ja hyvä, niin jostain kumman syystä en vain tahdo saada kärjen päälliosasta mieleistäni, joten nyt kokeilussa on ollut kärkiosan virkkaaminen irrallaan ja liittäminen pohjaosaan tehostevärin kanssa samalla kertaa. Nyt valmisteilla olevissa Tapparafanipojan tossuissa tätä testasin ja ainakin vaikuttaisi toimivan.

Ajatuksena on saada kaikille kiakkoa seuraaville lapsosilleni sekä lapsenlapsille tällaiset joulupaketteihin, joten sarjatuotannoksihan tämä meni. Onneksi Ipa-versioita ei tarvinne tehdä kuin nuo yhdet, jos nyt sitten ne talon kaksi muuta Ipa-fania ei yhtäkkiä innostu juuri näistä väreistä, mutta epäilen. Me muut olemme Tappara-faneja, joten nyt on itselle töihin sisätossuiksi yhdet valmiina, samoin pienimmälle lapsenlapselle sinne joulupakettiin.

Vielä pitäisi tehdä kahdelle Tapparaa fanittavalle aikuiselle pojalle + yhdelle aikuiselle naiselle sekä sille kouluikään ehtineelle lapsenlapselle joulupaketteihin näitä ja noille kahdelle ei-niin-kiakkoa-seuraavalle teen sitten jollain muulla värimaailmalla. Onneksi sinne jouluun on vielä aikaa…

Tappara

Työkaveri toivoi oranssipohjaisia Tappara-fanisukkia ja mikäs siitä. Tuumasta toimeen. Logon löydät aiemmista Tapparapostauksista, mm täältä. Nämä ovat kokoa 42 ja kudottu seiskaveikasta 56 silmukalla.

Tapparasukat vol2

Viimepäivät on menneet täysin näiden kaverusten seurassa, parit tapparat valmistuneet. Toisista teinkin jo postauksen eli noista joissa logo on jalkapöydän päällä, nämä joihin laitoin logon varteen valmistui vasta nyt.

Alkuun loin 63 silmukkaa ja kudoin kaksi nurin, yksi takareunasta oikein-joustinta 15 kerrosta. Sen jälkeen lisäsin yhden silmukan ja tein varren 64 silmukalla. Varren mitaksi tuli loppujen lopuksi 47 kerrosta oikeaa, sillä logoon meni 27 kerrosta ja jätin sekä sen alapuolelle että yläpuolelle 10 kerrosta oikeaa.

Silmukoin kuvion päälle siinä vaiheessa kun varren sininen osa oli valmis ja sen jälkeen vaihdoin valkoiseen kolmen kerroksen matkan. Samalla kavensin jokaiselta puikolta yhden silmukan -> 60s. Kolmen kerroksen jälkeen vaihdoin oranssiin ja tein nilkkaan 10 kerrosta joustinta 2o2n jonka jälkeen tein kantalapun 27 silmukalla.

Kantalapun ja sen kavennusten jälkeen tein vielä kerroksen oranssilla jonka jälkeen vaihdoin jälleen valkoiseen ja kudoin taas sen 3 kerrosta sillä ennen siniseen vaihtamista. Samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella. Kiilakavennuksia jatkoin niin kauan, että silmukoita oli jäljellä yhteensä 56.

Jalkapöytä tuli pelkällä sinisellä, 55 sinisen kerroksen jälkeen vaihdoin jälleen 3 kerroksen ajaksi valkoiseen ja sen jälkeen oranssiin. Oranssia kudoin kaksi kerrosta ennen kuin aloitin kärkikavennukset. Kärkikavennukset on sädekavennuksena tehty.

Loppuun höyrytys ja blokille kuivumaan ja kappas, toinen pari koon 42 sukkia valmistui. Nämä menevät molemmat läheiselle ystävälle, joten omaan jalkaan ei tullut mallailtua näitä.

Tapparasukat

Välillä on palattava ”juurilleen” eli pitkästä aikaa joukkuesukat! Meillähän näitä Tapparan sukkia tehdään mielellään, ne Ilveksen mallit on sitten aina jotenkin haastavia ja vastenmielisiä… Köh.

Lankana näissä on seiskaveikka ja puikot on kokoa 3.5 mm. Varsi on todella ”jämäkkä”, vaikka siinä onkin silmukoita 56. Sama silmukkamäärä on kantapään jälkeen.

Kuviointi sukkiin tuli silmukoimalla. Silmukointi on kieltämättä jokseenkin hidasta, mutta toisaalta sukka itsessäänhän valmistuu nopeasti. Silmukointi kannattaa tehdä aina siinä vaiheessa kun sukan kärki on vielä auki, silloin käden saa mukavasti tuupattua sukan sisään kummasta tahansa päästä tarvittaessa.

Tapparan, siinä kuin muidenkin liigajoukkueiden, logot löytyy helposti googlaamalla. Tämän neulekaavion oikeassa reunassa on muuten virhe. Tai sitten se virhe on vasemmassa. Tai tarkoituksella, mene ja tiedä, mutta itse päädyin tekemään kirveen molemmat reunat aivan identtisesti peilikuvina.

Kauniit tuli. Taas kerran. Mutta voiko Tapparasukilta muuta odottakaan…