Ja miten sitten kävikään…

Eipä tästä nyt tullutkaan mikään superhalpa villatakkioperaatio sillä mites kävi… Pakkohan se oli kokeilla ihan vähän niitä uusia lankoja, ihan vaan sen verran, että sai selville oman käsialan suhteessa ohjeen puikkokokoon. Puikkokoko pitää täysin kutinsa, eli joustimet vitosilla ja muu osa kutosilla.

Pitkällisten tutkintojen jälkeen totesin, että kas. Vaikka minulla on useat pyöröpuikkojen ”Rolls Roycet” eli Chiaogoon puikot, niin tietenkään minulla ei ole niitä kutosia. Vitoset on, joo (harmillisesti tosin keskeneräisessä työssä kiinni) mutta ne kutoset. Ei tietenkään ole. Seiskat löytyisi. 5,5 löytyisi. Nelosia on. Kolmepuolikkaita on. Viispuolikkaitakin. Mutta kutosia ei.

Eli nettiä pläräämään ja tilausta tulille. Tottakai siinä samalla tuli mieleen sekin, että niin. Kun nyt teen ylhäältä alas, toisin kuin yleensä, eli joudunkin jättämään silmukat hihoille lyhyemmille puikoille niin kas. Pakkohan se on sitten tilata lyhyemmätkin kutoset. Tietty. Tarkoitus kun on kutoa hihat välissä pois, voi sitten huoletta lasketella mittaa helmaan ilman mietintöjä, että minkä verran pitää jäädä lankoja hihoille.

Onneksi tilaus ei ole samantien täällä, muutenhan tässä olisi käynyt niin, että villatakki olisi jo kovaa kyytiä tulollaan. Mutta hei, onko muilla jotain ihan lempparipuikkoja joiden nimiin vannoo? Jossain kohtaa voisi toki kokeilla muitakin merkkejä.