Jouluhan se sieltä taas tulla tärskähtää paikalle ja nyt kun torpan piparitouhuaja otti ja muutti viimein omilleen, niin pakkohan se oli ottaa piparitouhut eilen omiin käsiin. Piparit tuli perinteiseen tapaan ihan kaupan pakastealtaan taikinasta. Samalla päädyin kokeilemaan maustekakun tekemistä, mutta niin. Kuivakakut ei oikein ole juttuni, joten eipä tuon koostumuksessa hurraamista ollut. Kakku oli jokseenkin ylikiinteää mallia, maku kyllä oli ihan ok eli jokuhan siinä meni pieleen.

Perinteiseen tapaan joulukukkina lähtee maailmalle jälleen näitä limppuja. Tein tänään kolme litran taikinaa, kaksi ihan perusmallia eli ruisjauhoilla ja yhdessä satsissa korvasin ruisjauhot jälleen grahamjauhoilla, tämä siksi että yhden kukan saajan vatsa ei ruista kestä. Makuun jauhojen vaihto ei kovinkaan paljon onneksi vaikuta. Limppuja tuli kaikkineen 10, 6 valtavan kokoista ja 4 himppasen järkevämmän kokoista.

Siinä leivonnan lomassa, ts taikinan nousemista odotellessa tein joulua varten myös punasipulipikkelsiä ja kiitin itseäni siitä, että tajusin kesällä ostaa mandoliinin. Sillähän sipulin siivutus kävi suitsait sukkelaan ja ilman kyyneleitä. Viimeisen taikinan nousua odotellessa uskaltauduin sitten kokeilemaan elämäni ensimmäisen kerran sinapin valmistusta.

Moinen ideahan iski aamulla siinä ylen uutisantia netistä selaillessa. Strömsössä oli tehty kymmenen minuutin sinappi ja väittivät, ettei ole vaikea alkuunkaan joten mikäs. Töihin kun kurvailin joka tapauksessa marketin kautta (ne punasipulit) niin nappasinpa samalla sitten sinappijauhetta ja sinapinsiemeniä. Ja tottahan nuo turisivat! Sinapista tuli todella hyvää!

Limppu-urakan valmistuttua piti jo luovuttamani keittiöosastolla, mutta mikä lie hulluuskohtaus siinä iski ja niin vaan päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla vielä tiikerikakun teon siihen loppuehtooseen. Eilen kuivakakkuohjetta kaivellessa ja perinteiseen maustekakkuun päätyessäni kun törmäsin myös tiikerikakkuohjeeseen, joka vaikutti vallan mainiolta.

Tämän kyseisen tiikerikakun tekotapa kun oli kokolailla sama kuin epäonnistuneen maustekakun ja pakkohan se oli lähteä kokeilemaan, että mikä siinä maustekakussa nyt oli mennyt sitten niin mönkään. No nytpä tiedän. Ei ne valehtele, kun väittävät, että voin pitää olla oikeasti huoneenlämpöistä, samoin munien ja niin, väittäväthän ne vielä, että rasva ja sokeri pitää vaahdottaa keskenään ihan KUNNOLLA, eikä vaan vähän sinne päin.

Aivan täydellinen koostumus! Ainoa mikä nyt sitten vielä kaipaa harjoittelua on saada raidat oikeasti raidoiksi, tosin aika nopeasti hoksasin miten toisestakin raidasta olisi oikeasti saanut raidan, eikä suinkaan mitään täplää. Mutta kuten sanottu. Se koostumus ja maku. Bueno!

Nyt alkaa jouluvalmistelut olla aika hyvällä mallilla, maanantaina jatketaan sitten lopuilla keittiöosaston touhuilla.