Aina välillä osuu kyselyihin siitä, miten se silmukointi onnistuu parhaiten. Tyylejä on yhtä monta kuin on tekijääkin, mutta itse suosin vaakasuunnassa silmukointia, mielestäni niin saa siisteintä jälkeä aikaan.
Pystysuunnassa silmukointi saa mielestäni kuvion helposti ”leviämään” ja silloin jälki on herkästi vähemmän siistiä käytössä. Aikani kaivelin kuva-arkistoa itseltäni ja löysinkin ihan ensimmäisistä silmukoinneistani yhden kuvan, jossa mielestäni näkyy suht hyvin se mitä tarkoitan leviämisellä. Liitin kuvan artikkelin loppuun.
Silmukoinnissa käytännössä jäljennetään silmukoita jotka neuleessa jo on. Itselleni tuottaa aina päänvaivaa päättää se, silmukoinko ylöspäin aukeavia silmukoita vai niitä alaspäin aukeavia. Näin jälkikäteen omia silmukointejani katseltuani näytän suosivan ylöspäin aukeavien silmukoiden jäljentämistä.
Tällöin tulee silmukoitua V-kirjaimia, alaspäin aukeavien kohdalla se olisi sitten varmaan harjakattojen silmukointia. Langan on hyvä olla samanvahvuista kuin neuleen lanka muutenkin on, ohuemmalla langalla pohjaneule jää näkyviin ja paksummalla taas tulee tönkköä jälkeä.
Lankaa ei kannata vetää kireälle silmukoidessa, vaan pyrkiä olemaan ”helläkätinen” ja välillä kannattaa jopa venyttää kohtaa johon silmukoi. Lankojen päättely käy kätevästi pujottelemalla lanka ”sekaan” eli nurjalla puolella silmukoidun langan lenkkejä hyödyntäen. Kannattaa päätellä niin, että pääteltävä lanka kulkee kahteen eri suuntaan takana, silloin purkaantumisriski on pienempi.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli edes jotain apua, kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan!
Viimepäivät on menneet täysin näiden kaverusten seurassa, parit tapparat valmistuneet. Toisista teinkin jo postauksen eli noista joissa logo on jalkapöydän päällä, nämä joihin laitoin logon varteen valmistui vasta nyt.
Alkuun loin 63 silmukkaa ja kudoin kaksi nurin, yksi takareunasta oikein-joustinta 15 kerrosta. Sen jälkeen lisäsin yhden silmukan ja tein varren 64 silmukalla. Varren mitaksi tuli loppujen lopuksi 47 kerrosta oikeaa, sillä logoon meni 27 kerrosta ja jätin sekä sen alapuolelle että yläpuolelle 10 kerrosta oikeaa.
Silmukoin kuvion päälle siinä vaiheessa kun varren sininen osa oli valmis ja sen jälkeen vaihdoin valkoiseen kolmen kerroksen matkan. Samalla kavensin jokaiselta puikolta yhden silmukan -> 60s. Kolmen kerroksen jälkeen vaihdoin oranssiin ja tein nilkkaan 10 kerrosta joustinta 2o2n jonka jälkeen tein kantalapun 27 silmukalla.
Kantalapun ja sen kavennusten jälkeen tein vielä kerroksen oranssilla jonka jälkeen vaihdoin jälleen valkoiseen ja kudoin taas sen 3 kerrosta sillä ennen siniseen vaihtamista. Samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella. Kiilakavennuksia jatkoin niin kauan, että silmukoita oli jäljellä yhteensä 56.
Jalkapöytä tuli pelkällä sinisellä, 55 sinisen kerroksen jälkeen vaihdoin jälleen 3 kerroksen ajaksi valkoiseen ja sen jälkeen oranssiin. Oranssia kudoin kaksi kerrosta ennen kuin aloitin kärkikavennukset. Kärkikavennukset on sädekavennuksena tehty.
Loppuun höyrytys ja blokille kuivumaan ja kappas, toinen pari koon 42 sukkia valmistui. Nämä menevät molemmat läheiselle ystävälle, joten omaan jalkaan ei tullut mallailtua näitä.
Välillä on palattava ”juurilleen” eli pitkästä aikaa joukkuesukat! Meillähän näitä Tapparan sukkia tehdään mielellään, ne Ilveksen mallit on sitten aina jotenkin haastavia ja vastenmielisiä… Köh.
Lankana näissä on seiskaveikka ja puikot on kokoa 3.5 mm. Varsi on todella ”jämäkkä”, vaikka siinä onkin silmukoita 56. Sama silmukkamäärä on kantapään jälkeen.
Kuviointi sukkiin tuli silmukoimalla. Silmukointi on kieltämättä jokseenkin hidasta, mutta toisaalta sukka itsessäänhän valmistuu nopeasti. Silmukointi kannattaa tehdä aina siinä vaiheessa kun sukan kärki on vielä auki, silloin käden saa mukavasti tuupattua sukan sisään kummasta tahansa päästä tarvittaessa.
Tapparan, siinä kuin muidenkin liigajoukkueiden, logot löytyy helposti googlaamalla. Tämän neulekaavion oikeassa reunassa on muuten virhe. Tai sitten se virhe on vasemmassa. Tai tarkoituksella, mene ja tiedä, mutta itse päädyin tekemään kirveen molemmat reunat aivan identtisesti peilikuvina.
Kauniit tuli. Taas kerran. Mutta voiko Tapparasukilta muuta odottakaan…
Näissä nyt meni kotvan pidempään, sillä kovin paljon ei ole tullut tällä viikolla kudottua. Näiden koko on n. 38-39 ja lankaa meni yhteensä n. 180g, punaista 120g ja valkoista 60g. Puikkoina toimi 3.5mm koivupuikot.
Näissä asemissa ollaan, kutimet mukaan ja repsikan penkillä jatkuu!
Hommahan jäi totta tosiaan kesken, mutta eipä siinä mitään. Varren sukkiin löydät täältä. Aikani tuumittuani päädyin jatkamaan sukkaa tekemällä kavennuksia.
Kudoin sukkaa mieleiseni matkan ja päätin kaventaa kahdella eri kerroksella kummallakin viisi. Kavennukset yläpuolen kaaviossa.
Tämän jälkeen lähdin kutomaan kantalappua 31 silmukalla nurjalta aloittaen, jalkapöydän puolelle jäi näin 30 silmukkaa. Kudoin kerroksen nurjaa ja kavensin samalla summittaisissa kohdissa pois 2 silmukkaa 31 -> 29. Tämän jälkeen lähdin tekemään vahvistettua kantapäätä ihan tosissani.
Kantalapulle tuli korkeutta 26 kerrosta. Kantapään kavennuksissa jätin keskelle 12 silmukkaa. Tämän jälkeen poimin kummastakin sivusta 14 silmukkaa ja tein kiilakavennuksia joka kerroksella samalla kun lähdin tekemään jalkaterää.
Jalkaterä
Jatkoin kavennuksia kunnes puikoilla oli yhteensä 56 silmukkaa. Sen jälkeen jatkoin mallia peruskaavalla niin pitkään, että pituus alkoi olla suht lähellä toivomaani. Jalkapöydän kuviokerrokset päättyy sahalaitaan, jonka lopussa voi jo halutessaan aloittaa sädekavennukset. Toki mittaa voi kutoa vielä siihenkin jos tahtoo.
Sädekavennuksia varten jaoin silmukat puikoille 14-14-14-14 ja kappas. Valmista tuli! Kuva valmiista sukasta ilmestyy myöhemmin tähän bloggaukseen.
Vastoin kaikkia periaatteitani, ja osin johtuen siitä, että siirryn huomenna niin keskelle ei-mitään etten tiedä saanko siellä nettiyhteyttä toimimaan, päätin julkaista tämän varren omana postauksenaan.
Sukan jatkokin on vielä kovin hakusessa, mutta se selvinnee kun aikani tässä tuumailen asiaa. Tällä kertaa vuorossa kuvioinnin osalta vähän pienempää kirjoneuletta ja kaksivärinen palmikko. Toki tässäkin kutomista on, mutta ihan niin tiukasti ei tarvitse kaaviota tuijottaa kuin ornamenttikuvioisissa.
Nämä valmistuu seiskaveikasta 3,5 mm puikoilla ja aloitukseen luodaan 70 silmukkaa. Tee haluamasi matka joustinta, itse otin joustimeksi jälleen saman palmikkojoustimen mitä käytin MSO-sukissa.
Muistin virkistykseksi;
kolme oikein ja kaksi nurin ja toista kerros loppuun
kolme oikein ja kaksi nurin ja toista kerros loppuun
kolme oikein ja kaksi nurin ja toista kerros loppuun
nosta 3 silmukkaa neulomatta oikealle puikolle, vedä oikeanpuolimmaisin silmukka kahden muun yli ja siirrä jäljelle jääneet silmukat takaisin vasemmalle puikolle, kudo 1 oikein, tee langankierto ja kudo vielä yksi oikein ja sen jälkeen kaksi nurin
Ja sama alusta kunnes joustimen mitta oli omaan silmään sopiva. Tämän jälkeen kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa, samalla lisäsin yhden silmukan (70->71) ja otin pohjavärin mukaan viimeisellä puikolla punoen sen pätkän matkaa joustimen sekaan.
HUOM! Jos teet palmikon kahdesti eli toistat mallikerran kahteen kertaan, lisää silmukoita kaksi! Jos teet mallikerran kokonaisuudessaan vain kerran, niin toista mallikerran silmukoita 2-7 silmukoiden 36 ja 1 välialueella kuusi kertaa. Kuva ohjeen lopussa.
Jaoin silmukat puikoille 18-18-17-18 ja lähdin kutomaan mallikertaa.
Palmikon piti tulla taakse, mutta yhtäkkiä päätinkin sen olevan sivussa
Kerroksen vaihtumiskohdan piti olla takana keskellä, mutta kappas. Päädyinkin siihen, että se tulee sukan sivulle. Näin sinne muodostuu kaksivärinen palmikko. Palmikkoalueen kummallakin sivulla kudotaan aina kaksi nurin, nuolen kohdalla nostetaan 4 silmukkaa apupuikolle työn eteen, kudo 4 ja kudo sen jälkeen apupuikon silmukat. Muilta osin tehdään mallikerran mukaista kuviota. Kuviointi on jaollinen 6:lla.
Palmikossa kudoin aina välissä 6 kerrosta tavalliseen tapaan ja tein palmikkonostot joka 7. kerroksella. Suklaasydämissä nosto oli joka viidennellä kerroksella ja omaan silmääni se on ehkä hieman turhan taajaan.
Joten palmikonhimoiset, olkaa hyvät! Postailen koko sukan kokonaisuudessaan kunhan a. keksin, miten sitä jatkan tästä, b. saan sen valmiiksi ja c. olen nettiyhteyksien ulottuvilla.
Seiskaveikkaa riittää, joten jälleen sillä. Puikot 3,5 mm koivupuikot. Aloitukseen loin 60 silmukkaa ja kudoin joustinta 2n, 1 takareunasta oikein 15 kerroksen matkan ruskealla. Lopuksi kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa ja viimeisellä puikolla otin mukaan myös keltaisen pohjavärin ja ryhdyin kutomaan mallineuletta.
Oma käsialani on kohtalaisen kireää, mutta toisaalta, oma säärikin on kovin onnetonta kokoa. Joustin tuli tosiaan tehtyä 60 silmukalla ja lisäsin kolme silmukkaa langannostojen avulla viimeisellä oikealla kerroksella.
63 silmukan mallikerta
Jos epäilet kokoasi isommaksi, niin tee joustin 69 ja lisää 3 silmukkaa oikealla kerroksella ja kudo mallikerta 71 silmukalla lisäten sydänkertojen määrä kahdella.
Mallikerta 71
Mallineuleeseen jaoin silmukat 16-16-16-15 ja kerroksen vaihtumiskohta on keskellä takana. Sinne tulee kaksivärinen palmikko, eli nosta aina nuolen kohdalla 4 silmukkaa apupuikolle työn eteen, kudo 4 ja kudo sen jälkeen apupuikon silmukat.
Huomaathan, että kirjoneuleessa on hyvä sitoa langat aina välillä kudelmaan mikäli langanjuoksun matka on yli 4 silmukkaa. Sitomisia ei kannata tehdä samassa kohtaa peräkkäisillä kerroksilla, koska silloin kudelma alkaa ”nauraa” sidoskohdasta jalkaan vetäessä, itse sidoin 5 juoksulla jo toiseen silmukkaan langan ja 7 juoksulla keskelle eli kolmoseen.
Alku aina hankalaa…
Päädyin tekemään kaksi kertaa mallikerran, sen jälkeen kavensin jokaiselta keltaiselta alueelta pois yhden silmukan eli 63 -> 57. 71 silmukalla tehdessä kavennus tulee samoihin kohtiin, mutta määrä niille kasvaa eli kavennukset saa tehdä 8 kertaa 71-63.
Tämän jälkeen aloitin kantapään ruskealla langalla, kantalappuun otin 28 silmukkaa ja lähdin kutomaan ristiinvahvennettua neuletta. Tällä kertaa aloitin oikealta puolelta. Tein kantalappua 28 kerrosta jonka jälkeen tein kavennukset jättäen keskelle 12 silmukkaa.
Kavennusten jälkeen nostin kummassakin sivussa 15 silmukkaa ja aloitin kiilakavennukset samalla kun tein jalkapöydän päälle mallikaavion mukaista kuviointia. Pohjaan ryhdyin jälleen tekemään palkitusta.
Kuljeta ensimmäisen kerroksen keltaisella alueella ruskeaa lankaa mukana sitoen se esim joka kolmannella silmukalla
Jatkoin kiilakavennusta kunnes puikoilla oli yhteensä 56 silmukkaa. Jalkapöydän päällä silmukoita on 27, jos teet jalkapöydästä leveämmän (esim 60silmukkaa) voit lisätä yhden keltaisen silmukan sydänten väliin ja lisätä myös jalkapohjan puolelle 2 silmukkaa.
Kudoin mallikertaa 38 kerrosta, jonka jälkeen aloitin kerroksella 39 sädekavennukset. Lopuksi päättely, höyrytys ja blokille kuivumaan. Vallan ihana väriyhdistelmä omaan silmään tämä vaaleakeltainen ja ruskea.
Eli Minun Suomeni On. Herkkä, kaunis, suloinen ja suomalainen. Ja itsepäinen. Nämä sukat tosin osui omalla kohdallani hetkeen jolloin oli ihan vähän muutakin. Tiedättehän.
Niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa, että eihän tässä ole enää mitään järkeä! Paitsi, että osallistuin Keijukainen KAL-sukkiin, päädyin tekemään niitä neljä paria. No hupsis. Ja nyt osallistuin sitten vielä Taimitarhan Tähdet meren yllä KAL-tumppuihin joten jopa on kutomista.
Toisaalta, KAL-tumppuihin tulee kovin pieni pätkä päivässä, joten aikaa jää muullekin kutomiselle töiden jälkeen ja niinhän siinä kävi, että lähdin pitkästä aikaa suunnittelemaan jotain oman mieleni mukaista.
Isot kuviot on juuri nyt itselleni kovin mielekkäitä, joten päädyin niihin. Näiden sukkien kokovaihtoehtoja on kaksi mitä varteen tulee. Jos tahdot leveämmät niin valitse kaavio yksi. Hieman kapeammat varret tulee kaaviolla kaksi.
Oma pohkeeni on aika ohkoinen, mutta tein silti isommalla silmukkamäärällä koska käytän sukkia vallan niin, että varsi on farkkujen päällä näkyvissä. Lisäksi käsialani on jokseenkin kireää, joten kannattaa miettiä aloittaessa lisääkö esim varsien sivuihin vielä silmukan tai kaksi per puoli.
Ohjeessa mainitaan aina ensin silmukkamäärä leveämmälle varrelle, sen jälkeen kapeammalle. Ja muistaessa, 7-veljestä langat, 3,5 koivupuikot.
Kaavio 1, kudotaan kahdesti kerroksella. Toista koko kaavio haluamasi pituuden mukaan.Kaavio 2, kudotaan kahdesti kerroksella. Toista koko kaavio haluamasi pituuden mukaan.
Aloita sukat luomalla kuviovärillä 70/65 silmukkaa. Jaa silmukat puikoille 15-20-15-20 tai 15-15-20-15 ja lähde kutomaan joustinta. Joustin on jaollinen viidellä.
Kudo kolme oikein ja kaksi nurin ja toista kerros loppuun. Toista kerros kolmesti, neljännellä kerroksella nosta 3 silmukkaa neulomatta oikealle puikolle, vedä oikeanpuolimmaisin silmukka kahden muun yli ja siirrä jäljelle jääneet silmukat takaisin vasemmalle puikolle. Neulo 1 oikein, tee langankierto ja kudo vielä yksi oikein ja sen jälkeen kaksi nurin. Toista kerros loppuun.
Kudo joustinta haluamasi matka, vähintään neljästi. Kudo yksi kerros pelkkää oikeaa ja kavenna samalla pois 2/3 silmukkaa. Jaa sen jälkeen silmukat puikoille 17-17-17-17 tai 16-15-16-15. Ota mukaan pohjaväri ja lähde kutomaan kaaviota 1 tai 2.
Kun varren pituus on itsellesi mieluinen, kudo vielä kaavio 3/4. Kaaviossa on kavennukset merkitty summittaisiin kohtiin /-viivalla. Kavennusten jälkeen puikoilla on 60/54 silmukkaa.
Itse päädyin tekemään mallikuvion kahdesti, jonka jälkeen jatkoin pelkällä sinisellä joustinta. Kudoin joustinta kolme kokonaista mallikertaa ja niiden jälkeen päädyin kutomaan vielä kaksi kerrosta 3o, 2n tehden viimeisellä kerroksella lisäkavennuksia.
HUOM! Lisäkavennuksia ei kannata tehdä, mikäli olet tehnyt varren 62 silmukalla ja teit kavennukset varren loppuosassa. Itse kavensin jälkimmäisellä kerroksella jokaisen puikon ensimmäisillä nurjilla kutomalla kaksi silmukkaa nurin yhteen. Näin silmukkamäärä putosi kokonaisuudessaan 56 silmukkaan.
Koska jätin valkoisen langan katkaisematta tein kantapään puikoilla 3 ja 4, näin valkoinen lanka jäi suoraan oikealle kohdalle jalkaterän kuviointia varten. Kantapään tein tällä kertaa 28 silmukalla ristikkäin vahvistettuna neuleena.
Elämäni ensimmäinen ristiinvahvistettu kantapää!
Ristikkäin vahvistettu neule tehdään hyvin samaan tyyliin kuin vahvennettu kantapää, erona on se, että joka toisella kerroksella silmukan nosto tehdään eri kohdassa. Koska itse aloitin sen nurjalla puolella oli järjestys tämä
Nosta 1 silmukka kutomatta, kudo kerros nurjalla loppuun
Nosta 1 s kutomatta, nosta vielä toinen kutomatta, 1o, 1 nosto, 1o, 1 nosto jne kerros loppuun
Näin jatkoin koko kantalapun ajan. Kun kantalapulla oli riittävästi korkeutta, itselläni sitä tuli 26 kerrosta, aloitin kantapään kavennukset jättämällä keskelle 14 silmukkaa. Kavennusten jälkeen poimin kummastakin sivusta 14 silmukkaa, lisäksi otin yhden silmukan kummastakin reunasta nostamalla jalkapöydän sivusta silmukoiden välistä langan ja kutoen sen kiertäen.
Tämän jälkeen otetaan käyttöön jälleen se pohjaväri ja ryhdytään kutomaan mallikaaviota jalkapöydän päälle. Samalla tehdään kiilakavennukset sivuissa, itse suosin tällä kertaa jokaisella kerroksella kaventamista. Samalla aloitin jalkapohjan palkituksen. Palkitus tehdään koko matkalle jalkapohjan puolelle.
Sukan pituutta voi säädellä jalkaterän kärjen pistekerroksilla.
Kiilakavennuksia tehdään kunnes jäjellä on 56 silmukkaa, sen jälkeen jatketaan mallikuviota ihan normaalisti. Itse jatkoin vielä yhden kerroksen enemmän kuin kaaviossa on ja sen jälkeen lähdin tekemään kavennuksia.
Kärkikavennukset tein sädekavennuksina, eli kudo 5o, kudo 2 yhteen (itse käänsin silmukat puikolla ensin toisin päin), kudo 5o ja kavennus uudelleen. Väliin 5 kerrosta oikeaa, ja kavennukset 4o, 2, yhteen, kerroksen jälkeen 4 kerrosta oikein jne.
Kavennuksia jatketaan kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 2 silmukkaa. Lanka poikki, veto kaikkien silmukoiden läpi ja päättely. Lopuksi höyrytys ja kuivumaan sukkablokille.
PS. muistathan infota, jos ohjeessa on virhe tai se on epäselvä, kiitos.
Ikävästi tuo loman loppuminen on häirinnyt kutomisia ja tämän viikon joutilaat ajat onkin mennyt Keijukaisia lopetellessa. Nyt on kaksi paria täysin valmiina, oikealla olevat ei ole vielä päässeet viimeistelyyn ja erohan on aika iso verrattuna jo höyrytettyihin ja blokin päällä kuivuneisiin.
Lankamäärät vähän jännitti, tuota vaaleansinistä kun ei enää näkynyt missään kun näitä aloitin joten sitä oli tasan tarkkaan yksi kerä (100g) ja lankamääräksi ohje ilmoitti 106g parille. Sitkeänä sissinä päätin silti koettaa onneani ja johan sitä olikin! Sukkaparin yhteispainoksi tuli 92g, eli hilkulta piti!
Tummempaa Nallea kaupoissa vielä näkyikin, mutta sitä ei silti osunut matkaan kuin yksi kerä ja kappas, koska satuin vieläpä aloittamaan sillä päädyinkin tekemään varren lyhyempänä kuin ohje olisi ollut. Tummempiin meni lankaa tarkalleen 86g joten hallelujaa ja amen, ei tarvinnut edes lähteä lisälankaostoksille.
Vielä olisi luonnonvaaleiden toinen pari tähteellä, varsi ja kantapää on jo valmiina ja nyt touhuan kärjen parissa. Ensi viikolla alkaa jälleen oma pää sauhuta mallien parissa, siihen asti pyhitän aikani näille.
Tällä lomalla on tullut todellakin rentouduttua. Ruoka on ottanut oman aikansa, sämpylöitäkin tullut leivottua liki päivittäin ja toki normaalielämään kuuluu erinäinen määrä juoksentelua sinne ja tänne. Ihmeellisiä kohteita pirtissä tullut raivattua ja merkillisiä asioita tutkittua.
Mutta niin. Kaiken sen ajan, minkä olen muilta touhuilta ehtinyt, olenkin sitten käyttänyt näihin. Yhtä ainoaa omaa sukkamallia en ole suunnitellut, yhtä ainoaa ajatusta en ole antanut huonolle omatunnolle siitä, etten järjestä miljoonaa ja tuhatta arkijuttua pois, vaan oikeasti.
Olen nauttinut kaikista niistä hetkistä jotka olen ehtinyt. Istunut, tuijotellut erinäisen määrän huippuhyviä dokkareita ja kutonut. Minähän kuulun niihin, jotka eivät kykene katsomaan telkkaria ilman kutimia. Ja niin. Ilmanko näitä on nyt kolmet. Odottamassa jalkateräosia. Jotka ilmestynee sunnuntaina.
Mutta on ne kauniit. Ja sievät. Ja upeat. Kiitos KeijukainenKAL!
Nojatuolin uumenista 