Sukkamallin oma jalka kokoa 36, joten hieman ”tyhjät” kärjet
Jouluhan se sieltä lähenee, joten pakettien täytettä piti touhuta. Alkuun loin 56 silmukkaa ja aloitin joustimen. Mielestäni valepalmikko ei käy miehen sukkiin, joten teinkin näihin ihan perusjoustimen 1 oikein takakautta kiertäen, 1 nurin.
Joustinta tein 20 kerrosta, jonka jälkeen kudoin vielä 5 kerrosta pelkkää oikeaa ennen kuin aloitin kantalapun. Kantalapulle tein korkeutta 28 kerrosta ja kavennusten jälkeen nostin kummastakin sivusta 15 silmukkaa. Kiilakavennukset tein jokaisella kerroksella kunnes jäljellä oli jälleen 56 silmukkaa ja kun oli pätkän matkaa edennyt aloitin kuvion tekemisen.
Kudoin pelkällä mustalla kaikkineen 25 kerrosta ennen mallikuvion aloittamista.
Mallikuvion valmistuttua kudoin vielä 12 kerrosta, jonka jälkeen aloitin sädekavennukset. Ennen niitä silmukoin vielä karhulle punaisen suun.
Lopuksi vielä lankojen päättely, höyrytys ja sukkablokeille kuivumaan. Näillä kerrosmäärillä näistä sukista tuli juuri sopivat koon 42 jalalle.
Tuli sitä coleslawta touhuttua nyhtöhamppareihin ja kappas, kaupasta lähti mukaan kaikista pienin keräkaali minkä löysin mutta kas, 2,5 kiloinen sekin. Kaipa siitä olisi vain puolikkaankin saanut, jos olisi nähnyt vaivan ja asiaa kysynyt mutta enpä nähnyt ja niin olinkin hieman mietteissäni siinä kotosalla käytettyäni n. kilon kaalista coleslawiin.
Tarjosin toista puolikasta kaalista naapurillekin, mutta tuolla ei sille käyttöä ollut joten asettelin kaalin sievästi jääkaappiin odottamaan joko a.passelia käyttötarkoitusta tai b.roskikseen päätymistä. Ja sitten se idea tuli, eilen illalla. Herranen aika, onhan minulla ihan uusi upea patakin, tuumin mielessäni ennen maate menoa.
Kaaliruoat on aina maistuneet itselleni, mutta kukaan muu niitä ei tässä talossa syö. Paitsi yksi isommista lapsista, mutta tuollekin ainoa kaaliruoka on kaalikääryle. Omassa muistissa sen sijaan on hyvin se, kuinka ihanan maukasta olikaan äidin tekemä kaalipata. Joten kokeilemaan.
Pilkoin reilun kilon kaalia suikaleiksi ja otin niihin väriä pannulla. Samalla otin väriä ja pehmeyttä sipulikuutioihin, jotka olin kaivanut pakastimesta. Värin ollessa itselle mieluinen kippasin kaalisuikaleet sipuleineen päivineen muovikippoon odottamaan, että sain jauhelihan ruskistettua.
Jauhelihan ruskistuttua heitin sen sekaan ensin lihaliemikuution ja sen jälkeen puolisen desiä puuroriisiä. Kippasin perään pari desiä vettä, hieman valkosipulia, meiramia ja mustapippuria sekä puolisentoista teelusikallista suolaa. Asettelin koko komeuden päälle kaali-sipuliseoksen kiposta ja sievästi leikatut porkkanat. Viime silaukseksi kaadoin koko komeuden päälle vielä vedellä lanttaamaani siirappia (oli päässyt aika jäykäksi mokoma kun korkki oli huonosti kiinni).
Säädin hellan passelin pienelle teholle, laitoin kannen päälle ja annoin olla. Välillä kävin sekoittelemassa, lisäilin nestettäkin hieman ja makustelin. Ja lisämaustoin, kerran jos toisenkin uudella lempparimausteellani, SantaMarian roasted garlic-and-pepperillä.
n. kilo keräkaalia
700 g sikanautajauhelihaa
200 g sipulikuutioita
1 lihaliemikuutio
0,5 dl puuroriisiä
pari desiä vettä
1,5 tl suolaa
mustapippuria
valkosipulia
meiramia
siirappia
erinäisiä pyöräytyksiä kerran jos toisenkin Santa Maria roasted garlic-pepper-myllystä
Kuulun kuppikuntaan, jonka mielestä kaali saa olla vaikka kuinka ja pitkään hautunutta, vaikka sitten ylikypääkin. Niinpä haudutin pari tuntia, sillä se maku. Taivaallinen!
Ai elämä ja nautinto!
Kotona tätä syötiin perunoiden kanssa, ja turautinpa itse aina vielä ketsuppiakin päälle, mutta tällä ikää tämä menee jo ihan näin ilman mitään lisäkrumeluureja. Nam.
Yksi työkavereistani rakastaa graafista taidetta ja luo sitä itsekin. Lisäksi hän on täydellinen herrasmies, joten pyöreiden vuosien lähestyessä pyörittelin päässäni mahdollisia sukkamalleja hänelle. Lopulta paperille piirtyi graafikon uni-kaavio, vain värimaailmaa jäin miettimään.
Näiden sukkien kanssa törmäsin jo alussa ongelmaan jos toiseenkin. Vaikka olen kutonut sukat jos toisetkin tässä vuosien varrella, niin silti päädyin jälleen kerran miettimään aloituksen silmukkamäärää. Mietintää aiheutti lähinnä se, että a. en ole kyseistä joustinta tehnyt koskaan ennen ja b. miehelle sitten vielä.
Ensimmäiset versiot meni karille niin että kolisi, selvästikään 64 silmukkaa ei riittänyt edes nimeksi. Siinä ja siinä, riittäisikö edes naisen sukkaan… Koska silmukkaluvun piti olla kahdeksalla jaollinen, päädyin kokeilemaan seuraavaksi 80 silmukkaa ja kas, sehän toimi.
Joustimeksi valikoitui smokkijoustin, herrasmiesmäistä sekin, joissain vanhemmissa neulekirjoissa nimi on lyhde. Hieman hitaampi tehdähän tuo oli kuin ihan 2o, 2n-joustin, mutta näyttävyyttä siinä kyllä on! Toinen huomioitava asia on se, että kyseinen joustin ei jousta alkuunkaan yhtä paljon kuin joustimet yleensä joten silmukkamäärä saa olla reilumpi.
No onhan se nyt komia!
Smokkijoustin toimii lyhykäisyydessään niin, että kudotaan neljä kerrosta 2o, 2n jonka jälkeen tulee ”smokkikerros” eli nostetaan 2o-2n-2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti näiden kuuden silmukan sarjan ympäri ja palautetaan kuuden sarja takaisin vasemmalle puikolle. Tämän jälkeen kudotaan palautetut silmukat ihan normisti 2o, 2n, 2o ja sen jälkeen vielä ne apupuikolle nostamattomat 2n ihan tavalliseen tapaan nurin.
Koko kerros mennään läpi samalla kaavalla ja sen jälkeen nostetaan jälleen 2o, 2n, 2o apupuikolle, kiepautetaan lanka kahdesti ympäri jne. Ainoa tarkkuutta vaativa juttu tässä on se, että että langankiepaukset kannattaa kohdentaa seuraavalla smokkikerroksella eri kohtaan kuin sillä edellisellä, jolloin kuvio muotoutuu vähitellen todella sieväksi.
Itse kudoin neljästi ”smokkikerroksen”, jonka jälkeen kudoin vielä kaksi kerrosta 2o, 2n-joustinta. Siirryin pelkkiin oikeisiin silmukoihin ja samalla laskin silmukoita kutoen aina 9. ja 10. silmukan yhteen. Näin jokaiselle puikolle jäi 18 silmukkaa eli 80 -> 72. Tämän jälkeen kudoin vielä muutaman kerroksen valkoisella jonka jälkeen lähdin toteuttamaan mallikaaviota.
Kaavion ”tärkeimmät” kerrokset on 5-10, jotka toistuu aina väriä vaihtaessa
Itselläni lankana oli 7-veljestä lanka, väreinä valkoinen, jää (014), joku iänkaiken vanha kerä seiskaveikkaa ((160), illansuu (187), laivasto (170) ja musta.
Värinvaihtokerrosten välillä voi helposti kutoa pidemmänkin matkan kyseisellä värillä, jolloin sukkaan saa helposti lisää pituutta. Samoilla kerroksilla käy kavennukset hyvin, kunhan muistaa että kuvio on neljällä jaollinen, joten on hyvä kaventaa samalla kerroksella jokaiselta puikolta yksi silmukka pois.
Vielä yksi väri odottamassa…
Itse kavensin kakkosväriraidalla (160) pois yhden silmukan jokaiselta puikolta 72 -> 68. Samoin tein seuraavalla väriraidalla eli 68 -> 64 ja vielä seuraavalla 64 -> 60. Viimeisellä värillä (mustalla) kudoinkin sitten sukan aina kantapäätä myöten loppuun asti.
Varsi valmiina, kovin on pieni ero laivastonsinisellä ja mustalla
Kantalapun kudoin 27 silmukalla, kuten aina, ja sen jälkeen tein kiilakavennuksia niin kauan että jäljellä oli 56 silmukkaa. Sopivan pituuden saavutettuani tein kärkeen sädekavennuksen ja päättelin langat.
Kuva valmiista parista ilmestyy kun saan toisenkin sukan puikoilta ja sukkablokilla käymään.
Pitkään ennätin miettiä millaiset sukat tekisin 40 vuotta täyttävälle naispuoleiselle ystävälleni. Koska ystävä on Pohjanmaalta kotoisin päätin lopulta, että josko ihan perinteisellä mallilla menisi. Helapäät puikoille siis!
Mallia kurkkailin sieltä ja täältä ja lopuksi otin ja piirsin mallikaavion itselleni katsomieni kuvien mukaan. Kuvio on kuudella jaollinen ja aikansa otti miettiä silmukkamäärää, ystävä kun on kaikkineen reippaasti rotevampaa tekoa kuin minä.
Lankana käytin 7 veljestä lankaa ja puikot oli 3,5 mm koivupuikot. Aloitukseen tein 64 silmukkaa ja kudoin niillä 1 oikein takakautta kiertäen, 1 nurin-joustinta 12 kerrosta.
Joustimen jälkeen lähdin kutomaan mallikaavio ykköstä, joka on jaollinen neljällä. Kahdeksannella kerroksella lisäsin 1. ja 3. puikon lopuissa yhden silmukan nostamalla edellisen kerroksen silmukoiden välilangan ja kutomalla sen kiertäen oikein.
Mallikaavio 1, toistuu myös varren loppuosassa
Mallikaavion ja välikerroksen valmistuttua jatkoin mallikaaviosta kaksi, joka on jaollinen kuudella. Tässä kohtaa silmukkamäärä oli kasvanut 64 -> 66.
Mallikaavio 2
Mallikaavion 2 valmistuttua palasin mallikaavioon yksi, kavensin kaavion 1.kerroksella 1. ja 3.puikon lopussa pois yhdet silmukat kutomalla kaksi silmukkaa yhteen 66 -> 64. Mallikaavio kakkosen kudottuani kudoin kaksi kerrosta oikeaa ja kolmannella oikealla kerroksella kavensin jokaiselta puikolta pois yhden silmukan 64 -> 60 jonka jälkeen kudoin vielä yhden kerroksen oikeaa.
Todettakoon, että siinähän mä sen sitten hokasin. Varret oli erimittaiset koska joku (argh!!!) oli vahingossa jättänyt kutomatta kerrokset 6 ja 8 toisessa sukassa. No, tulipahan purettua taas kerran jotain vähän pidemmän matkaa…
Voihan HUOKAUS!
Kudoin toisen varren lähes kokonaan uudelleen ja sen päätteeksi tein kaksivärisen joustimen kutoen ensimmäisen kerroksen pelkällä oikealla vuorotellen mustaa ja valkoista silmukat.
Tämän jälkeen aloitin varsinaisen joustimen kutomalla 1 oikein mustalla, 1 nurin valkoisella. Itselläni oli musta lanka dominoivana, eli otin sen aina mustan alapuolelta. Kannattaa yrittää pitää langat suht kevyesti käsissään, jolloin joustimeen saa oikeasti jonkin verran joustoa.
Ei hassumpi
Tein joustinta kymmenen kerrosta jonka jälkeen kudoin kaksi kerrosta pelkkää oikeaa mustalla ja kolmannella kerroksella kavensin jokaiselta puikolta pois yhden silmukan 60 -> 56. Perään vielä kaksi kerrosta oikeaa ja sen jälkeen tein kantalapun vahvennettuna 27 silmukalla.
Kun kantalapun korkeus oli 26 kerrosta aloitin kantapään kavennukset jonka jälkeen nostin kummastakin sivusta 14 silmukkaa. Tein kiilakavennukset joka kerroksella kunnes silmukoita oli jälleen 56 ja sen jälkeen kudoin pelkkää oikeaa loppumatkan.
Kärkeen vielä sädekavennukset aloittaen ne noin viisi senttiä ennen sukan lopullista pituutta ja siinä se. Komiat tuli!
Ps. ohjetta kyseltiin jo facebookin ryhmässä joten jaan ohjeen ekan sukan valmistuttua ja laitan kuvan valmiista sukkaparista kunhan saan toisenkin sukan valmiiksi.
Jotenkin tuntuu, että etenkin nuoret pitää ennen kaikkea nilkkasukista joten mikäs siinä. Josko sitten sellaiset. Näiden sukkien kohdalla pohdin hetken sitä, teenkö ne miehelle vai naiselle ja kun päädyin miesten sukkiin päätin tehdä joustimen 2 oikein, 2 nurin-tyylillä. Naisen sukkiin olisin tehnyt joustimeksi pätkän valepalmikkoa.
Aluksi loin 56 silmukkaa vihreällä ja tein joustinta 10 kerroksen matkan. Sen jälkeen tein yhden kierroksen oikeaa samalla värillä jonka jälkeen vaihdoin keltaiseen. Keltaisella tein pari kerrosta oikeaa, palasin takaisin vihreään ja tein sillä kantalapun vahvennettuna ja kantapään kavennukset.
Kantapään jälkeen nostin kummastakin sivusta 14 silmukkaa ja jatkoin jälleen kaksi kerrosta keltaisella. Samalla aloitin kiilakavennukset joita tein joka kerroksella. Kahden keltaisen kerroksen jälkeen vaihdoin väriksi mustan. Kiilakavennuksia jatkoin kunnes jäljellä oli 56 silmukkaa.
Kudottuani pelkällä mustalla 15 kerrosta otin mukaan myös keltaisen ja kudoin mallikaavion mukaan ilveksen ja jalkapohjan palkituksen.
Kuvion valmistuttua jatkoin mustalla langalla.
Ennen kuin aloitin kärkiosan tekemisen pujottelin mustalla langalla vielä ilvekseen korostuksia alla olevan kuvan mukaan. Samalla tein valkoisella silmukoimalla hampaat ja silmien valkoiset kohdat.
Korostukset muuttaa ilveksen näköä radikaalisti. Jatkoin mustalla kaikkiaan 15 kerroksen matkan, jonka jälkeen tein keltaisella 4 kerrosta ja vaihdoin vihreään kärkikavennuksia varten. Kärkeen tein sädekavennukset jolloin sukan lopullinen pituus oli 27 cm eli näistä tuli kokoa 42.
Nämä sukat on tehty suoraan Kevään korvalla-sukkien ohjeella, kärkiosa ja varsi ovat kummatkin erillisissä ohjeissa. Pieniä muutoksia tuli lähinnä varren pituuteen. Lankana toimi jälleen seiskaveikka, tosin mustissa oli sävyeroa kun eivät ole samaa värjäyserää mutta se ei haitannut.
Tällä kertaa aloitin kavennukset kuvioneuleen kerroksella 35, sillä halusin sukille hieman enemmän pituutta. Kavennuksia tein niin pitkään, että silmukoita oli jäljellä 56. Tämän jälkeen kudoin vielä riittävän pituuden vartta jatkaen mallineulekaavioita sekä sukan etu- että takapuolella. Kaikkineen takaosan reikiä tuli varteen tässä vaiheessa 27 per sukka.
Ja sitten tulikin se todellinen yllätys! Toisen sukan varren kudoin ”vanhasta” eli nyt poistuneesta 150 gramman kerästä ja toisen 100 gramman kerästä ja mitä ihmettä! Kun molempia varsia oli kudottuna yhtä monta kerrosta niin öööö…
Käsittämätön pituusero…
Nehän näytti ihan eri pituisilta. Mitä ihmettä? En todellakaan voinut uskoa silmiäni joten ne oli ihan pakko mitata. Ja kappas. 150 gramman kerästä kudotun pituus oli 35 senttiä ja 100 gramman kerästä kudotun 33 senttiä. OMG! Tällaiseen en ole koskaan ennen törmännyt, että saman langan eri painoisissa kerissä olisi langan paksuudessa eroa.
Mitään muutakaan selittävää tekijää kun en asialle keksi. Koostumus on pysynyt samana, samoin suhteellinen pituus kerissä eli 100g n. 200m ja 150g n. 300m. Hämmenystä oli ilmassa jokseenkin paljon!
Päädyinkin sitten ratkaisuun, että kudon toiseen sukkaan yhden mallikerran (8 kerrosta) lisää, eli sukkaan kehkeytyi taakse reikiäkin pari kappaletta enemmän. Niitä nyt tuskin kukaan laskee, vaikka myönnetään. Itse tekijäähän moinen osuu silmään joka välissä.
Pituus tasoittui mukavasti ja kudoin vielä kolme kerrosta, edessä mallikertaa, takana kudoin pelkkää oikeaa. Sen jälkeen tein kantalapun vahvennettuna, normaalit reunasilmukoiden nostot ja kiilakavennukset joka kerroksella.
Jalkaterässä kudoin päälliosaan mallikertaa ja muut silmukat oikeaa. Sukkien kooksi tuli 39 joten aloitin nauhakavennuksen kudottuani kantalapun jälkeen 57 kerrosta. Mallia otin jälleen pitkistä palmikoista, tosin ensimmäinen kavennus tuli hieman eri kohtaan kuin niissä.
Tein leveää nauhakavennusta joka toisella kerroksella kunnes jäljellä oli 8 silmukkaa per puikko, sen jälkeen tein kavennukset joka kerroksella. Kun silmukoita oli jäljellä 2 per puikko katkaisin langan ja vedin sen kaikkien silmukoiden läpi. Pujotin vielä joustopitsinauhat ja laitoin sukat muokkaantumaan blokien päälle.
Aika usein törmää siihen, että mietitään minkä mittainen sukan pitää olla missäkin koossa ja missä kohtaa pitäisi aloittaa kärkikavennukset. Omalla käsialallani aloitan kärkikavennukset noin 5 senttiä ennen haluttua mittaa silloin kun puikoilla on 56 silmukkaa, 48 silmukan sukassa aloitan kavennukset noin 4,5 senttiä ennen lopullista pituutta.
Aina kun mietin sukan kärkiosan pituutta koon mukaan tarkistan asian Kodin kuvalehden kokotaulukosta. Kyseinen taulukko ei ole koskaan pettänyt, joten suosittelen.
Ystäväni kysyi, tekisinkö hänen miehelleen lonkerosukat. Mikäs siinä, eihän niitä ole ihan hetkeen tullut tehtyä. Seiskaveikan oranssia sattui olemaan sopivasti lankalaatikossa, joten aluilleenhan minä ne sitten samantien laitoin.
Loin 64 silmukkaa ja kudoin 3,5 mm koivupuikoilla 14 kerrosta 2o, 2n joustinta. Joustimen jälkeen vaihdoin puikot 4 mm puikoiksi ja samalla kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa oranssilla lisäten 2 silmukkaa tasaisin välein 64->66 silmukkaa.
Silmukkalisäyskerroksen jälkeen kudoin mallikaavion mukaisesti kuviointia. Päädyin tekemään raitaosaa hieman pidemmän matkan alaspäin kuin kaaviossa on, pituutta kun sai olla enemmän. Raitaosan valmistuttua jatkoin pelkällä oranssilla kahden kerroksen ajan, toisella kerroksella kavensin joka kymmenennen ja yhdennentoista silmukan yhteen 66 -> 60 silmukkaa.
Tein silmukoinnit ja niiden valmituttua lähdin kutomaan 2o, 2n joustinta 20 kerroksen matkan. Joustimen valmistuttua oli vuorossa kantalappu, sitä ennen kudoin yhden kerroksen pelkkää oikeaa ja kavensin vielä jokaisen puikon keskivaiheilla pois yhden silmukan 60 -> 56.
Kantalapun tein 27 silmukalla vahvennettuna. Korkeutta kantalapulle tuli kaikkineen 26 kerrosta, jonka jälkeen tein normaalit kavennukset, nostot ja kiilakavennukset kunnes jäljellä oli 56 silmukkaa. Sen jälkeen homma olikin pelkkää kutomista jalkaterän osalta.
Loppupätkä pihalla istuen
Kun olin kutonut 40 kerrosta kiilakavennusten jälkeen vaihdoin työhön 3,5 mm puikot. Kudoin niillä vielä 8 kerrosta ilman kavennuksia ja sen jälkeen tein sädekavennukset kärkeen. Lankaa, oranssia, jäi muuten 150g kerästä jäljelle noin 5g, joten hohoo! Johan sitä menikin!
Sukille tuli pituutta 27 senttiä, joten mitan pitäisi olla passeli 42 koon jalalle. Muutenkin silmukkamäärä ja pääosin 4mm puikot isonsivat kokoa niin, että sukkien pitäisi istua juuri passelisti.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että veihän se mukanaan. Ohje, jonka ilmeisesti suunnilleen koko Suomi on tiennyt jo aikaa sitten, mutta itselle se osui silmiin ensimmäistä kertaa vasta muutama viikko sitten. Uunifetapasta.
Koska meidän torpassa a. pidetään pastasta ja b. monen osalta rakastetaan fetaa, niin pakkohan sitä oli kokeilla. Ja tietystikin tässä kävi vielä perinteisesti, että pakkohan sitä ihan alkuperäistä, Liemessä-blogin Jennin, ohjetta oli hieman muokkailla vielä lisää.
Tärkeintä tässä pastassa on kolme eri asiaa. A. PASTA. Sen pitää olla HYVÄLAATUISTA ja näin ollen suosittelen ehdottomasti tuorepastaa, itse käytin alkuperäisen ohjeen mukaista Rummoa. Ihan jäätävä ero siihen pussispagettiin, olkoon se kuinka hyvää tahansa.
Kohta B. FETA. Sen pitää olla AITOA ja OIKEAA fetaa, ei mitään kumista salaattijuustoa. Siis fetaa. Aitoa. Kohta C, OLIIVIÖLJY. Ja ennen kaikkea sen määrä. Itseltä taisi turahtaa uunivuokaan hyvinkin desin verran sitä, eikä se ollut yhtään liikaa.
Aineslista on simppeli;
250 g pastaa (tosiaan, Rummoa käytin kuten Jennikin)
200 g fetaa (outo etiäinen, satuin ihan säkällä ostamaan samaa kuin Jenni, eli Pirkan parhaat)
reippaasti kirsikkatomaatteja, itse käytin melkein kilon terttutomaatteja
mustapippuria
suolaa
valkosipulia
Ohje on simppeli. Kippaa uunivuoan pohjalle oliiviöljyä, ei välttämättä koko määrää, mutta niin että sitä siellä on. Nosta keskelle fetapala. Jos käytät valkosipulia, ei ole pakko, mutta minä käytin ja jätin Jennin ohjeen chilin pois, kaivele sekin esiin, kuori mieluisesi määrä (minulla kolme isoa kynttä) ja joko a. halkaise ne ja heitä halkaistuna joukkoon tai b. murskaa.
Nako fetakimpaleen ympärille tomaatteja, jos haluat voit laitella ihan terttuineen kunhan muistat poistaa terttuosat ennen tarjoilua, tai kuten minä ja irrotella ne tertuista vuokaan laittaessa.
Kippaa tomaattien päälle loput öljymäärästä, ripottele niiden pinnalle vielä suolaa ja mustapippurirouhetta. Suoraan myllystähän se olisi parasta, mutta eipä ole pippurimylly vieläkään meille eksynyt, joten ihan vaan purkista nakoin.
Aseta koko komeus uunin keskitasolle 200 asteeseen, 180 astetta riittää kiertoilmassa. Anna muhia ja poreilla parikymmentä minuuttia. Tämän jälkeen voitkin ottaa ja nostaa uunivuoan uunin ylimmälle tasolle, viritellä parikymmentä astetta lisää lämpöä ja laittaa vielä grillivastuksenkin päälle. Samalla voit laittaa pastaveden kuumenemaan, muista lisätä siihen reippaasti suolaa.
Anna uunivuoan hengailla uunissa vielä kymmenkunta minuuttia, feta ja tomaatit saa saada väriä pintaansa. Kypsennä sillä aikaa pasta ohjeen mukaan, Rummolle riitti kolme minuuttia. Ota uunivuoka pois uunista kun väri on hyvä, valuta pastasta vesi pois ja riko fetan rakennetta uunivuoassa vaikkapa kauhalla.
Kippaa koko uunivuoan sisältö takaisin kattilaan siirretyn pastan joukkoon, toki jos se mahtuu uunivuokaan jossa feta on niin voi sen sinnekin nakata. Sekoittele. Syö. Älä kuole. Hillitse määrää, itse söin itseni ähkytilaan.
Lisukkeeksi paistoin naudan jauhelihaa jonka maustoin ainoastaan valkosipulilla ja pojan herkkumausteella, herbamarelle. Ja johan oli hyvää!
Yllättävintä tässä sapuskassa oli se, että aika usein epäluuloiset poika 13vee ja tytär 20vee veti sapuskaa kuin heikkopäiset. Poika vihaa (!!!) fetaa ja tytär taas vihaa (!!!!!!) tomaatteja yli kaiken. Mitään ei jäänyt kattilan pohjalle. Ei mitään!
Eli ihan vain ”äijäkarhut”. Olen pidempään miettinyt millaiset helapääsukat sitä pohjanmaalaiselle ystävälleen tekisi ja kappas. Karhusukathan sitten antoi tälle idealle tulta, jokin kun omasta mielestäni jäi niistä uupumaan.
Päädyinkin kokeilemaan miten helapääkuvio mallaisi karhujen kanssa ja hetken siinä pelmasin nettiä ja kas, Flowsade oli samaan ideaan päätynyt ja koska toteutus näytti hyvältä niin ei muuta kuin kokeilemaan.
Alkuun loin 64 silmukkaa ja kudoin 2 oikein 2 nurin-joustinta 18 kerrosta. Joustimen jälkeen kudoin kaksi kerrosta oikeaa mustalla ja samalla kavensin yhden silmukan pois. Tein helapääkuvion mallikaavion mukaan.
Helapääkuvion valmistuttua tein jälleen muutaman kerroksen, tässä tapauksessa 8, pelkällä mustalla ja kavensin jälleen yhden silmukan pois. Jaoin silmukat puikoille 16-15-16-15. Seuraavaksi vuorossa oli karhut, joita varteen tuli kaksi eli eteen ja taakse. Karhujen väliin jäi kaksi mustaa silmukkaa.
Kun olin saanut karhut valmiiksi kudoin kolme kerrosta oikeaa mustalla, neljännellä kerroksella kavensin 16 silmukan puikoilta pois yhdet silmukat. Kudoin kaksi kerrosta lisää ja kolmannella kavensin kaikilta puikoilta pois yhden silmukan 60 -> 56. Yksi kerros vielä mustalla ja jälleen helapääkuviot.
Kuvion valmistuttua kudoin neljä kerrosta oikeaa mustalla ja siirryin kantalapun tekemiseen. Kantalapun tein vahvennettuna 27 silmukalla, korkeutta sille tuli 26 kerrosta. Nostin molemmista reunoista 14 silmukkaa ja kantapään valmistuttua tein kiilakavennukset joka kerroksella.
Varret valmiina, karhujen kidoista puuttuu vielä punainen väri
Jatkoin kavennuksia kunnes puikoilla oli 56 silmukkaa. Tässä kohtaa oli pakko kokeilla, miltä näyttäisi jos myös kärkiosassa olisi vielä karhu. Itselle tehdyt nilkkasukat esiin ja testaamaan ja no, ei se huono ole, mutta ehkä sittenkin vähän turhan sekava?
Sekava, eikö?
Testailun jälkeen päätin tehdä ensin karhun kidan kuntoon, siihen ei paljon punaista lankaa kulunut.
Helppo!
Lopulta päädyin tekemään kärjet simppelisti mustina. Kudoin kaikkiaan 50 kerrosta kantalapun jälkeen, jolloin kärjen kokonaispituudeksi kavennusten kanssa tuli 25 senttiä. Kärkikavennukset tein sädekavennuksena, päättelin langat hyvin ja kas, blokin päällä muotouduttuaan sukat oli valmiit.
Lankaa näihin meni noin 130 g mustaa, ehkä n. 30 g keltaista ja muutama gramma punaista. Puikot oli 3,5 mm koivupuikot.
HUOM!!! Muistathan, että ilman lisenssiä voit tehdä näitä sukkia omaan käyttöön tai lahjaksi 18 vuotta täyttäneelle.
Nojatuolin uumenista 