Tulppaanien aikaan

Tulppaani jos joku saa aina mielen tulevaan kesään. Eipä siis ihme, että tulppaaneilla on oma vannoutunut fanikuntansa ja yksi fanikunnan jäsenistä kysäisi ihan ohimennen voisinko tehdä hänelle tulppaanisukat. Jaa-a. Enpä olekaan sellaisia ennen tehnyt mutta tutkitaan tilannetta.

Erinäinen määrä Pinterestin tutkailua, kokeiluja piirtäen knitbirdiin, lisää tutkailua, lisää piirtämistä ja kas. Lopulta sain kuin sainkin näytölle kukkia, jotka omasta mielestäni olivat tulppaaneita. Ennätin siinä aika pitkän matkaa kutoakin vartta, mutta kappas miten kävikään.En sitten enää YHTÄÄN pitänyt kukista joita varteen ilmestyi…

Niinpä päädyin uudelleen piirrustusten pariin. Pikainen hahmotelma paperille, äkkiä knitbird auki ja piirtämään uusiksi. Lopulta tein jopa kaksi eri kukkaa, joita sitten testasin tekeillä olleeseen varteen koska purkuunhan se oli menossa.

Jatkoon selvisi alla näkyvän mallikaavion kukka, tulppaani, joka nyt näyttää omaan silmääni kudottunakin ihan oikealta tulppaanilta. Eli olipa karkelot.

Aloitukseen loin 70 silmukkaa ja kudoin 5 sarjaa lyhyttä valepalmikkoa (vain 3 välikerrosta). Valepalmikon jälkeen kavensin pois 5 silmukkaa ja lähdin kutomaan tulppaanikuviota varteen.

Tulppaanien valmistuttua kavensin toisella vihreällä kerroksella suht tasaisin välein pois 5 silmukkaa (65 -> 60) jonka jälkeen kudoin jälleen viisi sarjaa lyhyttä ( 3 välikerrosta) valepalmikkoa. Valepalmikoin jälkeen kudoin kantalapun 27 silmukalla, korkeutta sille tuli 28 kerrosta.

Nostin kummastakin reunasta 14 + 1 silmukkaa ja tein kiilakavennukset joka kerroksella kunnes jäljellä oli 56 silmukkaa. Jalkaterälle kudoin pituutta kantalapun jälkeen, kiilakavennuskerrokset mukaan lukien, 48 kerrosta jonka jälkeen tein kärkeen sädekavennuksen.

Päättelin langat, suihkuttelin suihkepullolla ja annoin kuivua sukkaplokkien päällä. Näistä tuli todella kauniit!

Pikku-pianistit

Tätä projektia olen pyöritellyt pitkään mielessäni ja viimeinkin sain itseäni niskasta kiinni ja lähdin googlaamaan nuottisukkamalleja. Ihan sitä täysin oman mielen mukaista ei löytynyt, mutta mikäs, ei muuta kuin knitbird auki ja piirtämään.

Alkuperäinen kuvio tähän löytyi pinterestistä, mutta muokkailin nuottiavainten osaa enemmän omaan silmään sopivaksi. Myös nuottiosa koki pientä muutosta ja niinhän niistä tuli juuri sellaiset kuin halusinkin. Lankana seiskaveikka, puikot 3,5 mm koivut. Nämä sukat tulevat sirosääriselle pianistille, joten kokoakin mallailin sen mukaan.

Aloitukseen loin 60 silmukkaa joilla tein kolme sarjaa valepalmikkoa. Tämän jälkeen lisäsin silmukoiden määrää niin, että tein uusia silmukoita aina silmukoiden välissä olevista langoista nostamalla yhden jokaisella puikolla 60->64. Näillä lähdin kutomaan mallikaavio I. Siinä nuotit on vastakkaiseen suuntaan kuin oikeasti olisivat viivastolla, joten käännä kuviot toisinpäin jos haluat ne oikein päin viivastolla kulkeviksi.

Mallikaavio I, nuotit nurinpäin

Kaavion I valmistuttua aloitin kaavion II ja kavensin ensimmäisellä valkoisella kerroksella jokaiselta puikolta 1 silmukan pois (64 -> 60).

Mallikaavio II (Huom rivin 25 silmukka 6 pitäisi myös olla valkoinen!)
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
On siinä sulosointuja kerrakseen

Mallikaavion II valmistuttua jatkoin neljä kerrosta mustalla ja kavensin samalla pois jokaiselta puikolta yhden silmukan (60 -> 56). Kantalapun tein 27 silmukalla vahvistettuna, korkeutta sille tuli 28 kerrosta. Nostin kummassakin sivussa 14 +1 silmukan ja tein kiilakavennukset joka kerroksella. Kiilakavennuksia jatkoin kunnes silmukoita oli jäljellä 54 ja kudoin vielä muutaman kerroksen pelkällä mustalla jonka jälkeen tein mallikaavion III.

Mallikaavio III

Mallikaavion valmistuttua jatkoin mustalla. Kun sukan kärjen pituus oli n. 5 senttiä vajaa lopullisesta pituudesta aloitin sädekavennukset. Ensimmäisellä kavennuskerroksella kavensin vain 1 ja 4 puikolla 2 silmukkaa, muilla kahdella puikolla 1 silmukan ja kudoin 5 välikerrosta. Tämän jälkeen tein loppukavennukset täysin perussädekavennuksien mukaan.

Näistä tuli juuri passelit sippanalle naisihmiselle.

Englannin lakritsia

Vaihteeksi puikoille päätyi enkkulakusukat. Nämä ovat menossa miehekkäälle miehelle, joten sen mukaan lähdin kutomaan näitä.

Aloitukseen tein 64 silmukkaa ja kudoin 15 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Joustimen jälkeen kudoin 2 kerrosta pelkkää oikeaa ja samalla kavensin pois yhden silmukan 64 ->63 silmukkaa. Otin mukaan ensimmäisen kuvioinnin värin ja lähdin tekemään lakukerroksia. Ohessa perusmalli lakuihin, värimaailman voi toteuttaa juuri haluamassaan järjestyksessä. Kuviointi on jaollinen seitsemällä.

Varteen tein viisi kuviointikerrosta, jonka jälkeen kudoin kaksi kerrosta pelkällä mustalla kaventaen samalla pois 5 silmukkaa tasaisin välimatkoin puikoilla 1 ja 4. Sen jälkeen lähdin kutomaan kantalappua vahvistettuna 27 silmukalla. Kantalapulle tuli korkeutta yhteensä 28 kerrosta. Poimin kummastakin reunasta 14+1 silmukkaa ja kudoin vielä yhden kerroksen pelkällä mustalla samalla tehden kiilakavennuksia sivuissa.

Tämän jälkeen lähdin kutomaan jälleen kuviointeja, pohjaan tein palkituksen aina värilankaa käyttäessäni. Kuviointeja varten sukan päällä oli 28 silmukkaa, jolloin kuviointeja tuli jalkapöydän päälle leveyssuunnassa 4. Samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella kunnes silmukoita oli jäljellä 56.

Jalkapöydän mitan oltua n. 5 senttiä alle lopullisen mitan tein kärkeen sädekavennukset. Sukan lopulliseksi pituudeksi tuli n. 28 senttiä eli kokoa 44 näiden pitäisi olla. Olipa mukavat tehdä pitkästä aikaa ja jonkin verran sai jämälankojakin häviämään samalla.

Pohjois-Pohjanmaat

Nämä nyt vain on niin kivat sukat kutoa, että pakkohan se oli tehdä vielä seiskaveikan fuksiallakin yhdet (väri 553). Kuva valehtelee värin hassun punaiseksi, ennemminkin nämä näyttävät villivadelmien väriltä. Näiden kohdalla valmistumisessa meni aika pitkä aika. Varret oli valmiina jo kuukausi takaperin, ehkä jopa vähän reilu, mutta kun oli PAKKO virkkailla välillä vähän sitä, tätä ja tota.

Nyt päätin tehdä nämä valmiiksi, joka sekin oli taas omanlaisensa ”voi hyvää päivää”-kuvio sillä kappas. Onnistuin sitten istumaan kolmatta kertaa sukkapuikon päälle ja tällä kertaa niin, että puikko upposi komeasti reilut pari senttiä lonkan sisään. Onneksi yläviistossa, muuten olisikin osunut passelisti lonkkaluuhun ja katkennut, uskoisin. Irti puikkoa en itse saanut, joten onnea vielä lisää ilmassa. Puoliso oli kotona ja nyppäsi sen irti.

Olipahan taas touhua mutta niin. Valmista tuli!

Ohjeen näihin löydät aiemmasta bloggauksestani.

Virkattu norsu-uniriepu

Elämme kovin vauvatäyteistä vuotta, joten päätin tehdä tulevalle pikkuihmiselle norsu-unirievun. Norsun mallia ei tahtonut löytyä millään, mutta lopulta löysin kuin löysinkin Rakkautta ja villalankaa-blogista norsun virkkausohjeet. Minullehan riitti pelkkä pää ja siihenkin tein hieman muokkauksia.

  1. 6s aloitus lenkki
  2. 2s yhteen silmukkaan  ( 12 )
  3. *1s, 2s yhteen silmukkaan* ( 18 )
  4. *2s, 2s yhteen silmukkaan* ( 24 )
  5. *3s, 2s yht. silm. * ( 30 )
  6. *4s, 2s yht. silm. * ( 36 )
  7. *5s, 2s yht. silm. * ( 42 )
  8. -14.  42s

Tämän jälkeen aloitetaan pään kavennus kohti kaulaa ja se käy näin:

  1. *6s, jätä 1 silmukka välistä* ( 36 )
  2. *5s, jätä 1 silmukka välistä* ( 30 )
  3. *4s, jätä 1 silmukka välistä* ( 24 )
  4. *3s, jätä 1 silmukka välistä* ( 18 )
  5. *2s, jätä 1 silmukka välistä* ( 12s )
  6.  12s

Täytää pää ja virkkaa vielä 1 kerros eli *1s, 1 silmukka välistä* (6s). Päättele piilosilmukalla.

Tämän jälkeen tehdään kärsä ja sen tein pienin muutoksin. Alkuun virkkasin 4 kjs ja tein niistä renkaan. Seuraavalla kerroksella virkkasin jokaiseen silmukkaan 2 s, jonka jälkeen tein vielä kolmannella lisäyksi virkaten *1s, 2 samaan* (12s). Virkkasin vielä 8 kerrosta *s joka s*. Viimeisellä kerroksella tein ekaan silmukkaan 2 samaan, virkkasin 10 s ja viimeiseen silmukkaan tein jälleen kaksi samaan jonka jälkeen päättelin kärsän.

Lopuksi virkataan korvat, aloitukseen tein 6 silmukan aloituslenkin. Sen jälkeen homma jatkui näin:

  1. joka silmukkaan 2s (12s)
  2. *1s, 2s samaan* ja kerros loppuun (18s)
  3. *2s, 2s samaan* kerros loppuun (24s)
  4. *3s, 3s samaan* kerros loppuun (30s)

Seuraavaksi virkataan silmukka silmukkaan 90 kertaa, eli kerrokset 5-7. Aloitetaan kavennukset, eli *4s, 1 silmukka välistä virkkaamatta* ja kerros loppuun (24s). Kudotaan 48 silmukkaa yksi yhteen eli kaksi kerrosta. Seuraavalla kerroksella *3s, jätetään 1s virkkaamatta* ja kerros samoin loppuun (18s) jonka jälkeen päätellään lanka.

Norsun pää kootaan ja lopuksi tehdään silmät, itse päätin tehdä nukkuvan norsun.

Riepuosan ohjeen löysin Janitan kätösistä-blogista, virkkasin sille kokoa noin 20 kerroksen verran. Lankoina on Novitan cotton soft riepuosassa, norsun päähän tulikin sitten Schachenmayrin Cataniaa. Yhdistin norsun pään paikoilleen ja siitähän tuli vallan suloinen.

   

Minna Canthin pehmeä maustekakku

Minna Canthin päivää vietetään perjantaina, 19.3. ja tästähän se idea sitten lähti. Esimies kertoi innoissaan töissä, kuinka hän on jossain syönyt maailman maittavinta kakkua, eli juuri tätä, niin että kakkusiivun päälle sipaistiin vähän hilloa ja kermavaahtoa. Näinhän kuivakakkuja on kuulemma ammoisina aikoina nautiskeltu paremmissa pidoissa joten mikäs.

Päivää juhlistaaksemme sovimme, että jokunen meistä leipaisee kakut perjantain päiväkahville työmaalle ja minä lupauduin hommaan oman työpisteemme osalta. Ohjeen löysin netistä ja eihän se nyt maailman ihmeellisin ollut, mutta hieman ehkä sitä banaani- tai jogurttikakkua työläämpi. Eilen tein kakut työmaalle valmiiksi maustumaan alkuperäisillä mittasuhteilla, tänään jaoin sitten ohjeen puoliksi ja tein kotijoukoille puolikkaalla ohjeella.

Alkuperäiseen ohjeeseen kannattaa varata 2,4l rengasvuoka, puolikkaalle taikinalle hyvinkin puolikas tuosta. Itsellä oman sakin kakku päätyi 1,8 l vuokaan. Ja tässä siis ihan alkuperäisillä mittasuhteilla ohje, welcome!

  • 2 prk kuohu- tai vispikermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 2 dl siirappia
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl soodaa
  • 2 tl pomeranssinkuorta
  • 2 tl kanelia
  • 1 tl neilikkaa
  • 1 tl inkivääriä
  • 75 g sulatettua voita
  1. Vaahdota kerma yhdessä kulhossa, huuhtele ja kuivaa vispilät. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri siinä toisessa kulhossa. Yhdistä vaahdot varovasti nostellen esim kaapimella.
  2. Lisää siirappi käännellen joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele nekin varoen taikinaan. Lisää lopuksi sulatettu jäähtynyt voi ja kääntele jälleen verkkaisin ottein tasaiseksi.
  3. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan.
  4. Paista kiertoilmauunissa 155 asteessa (normi 175) 30 minuuttia, alenna lämpö 130 asteeseen vielä 25 minuutiksi (normissa 150 ja 30 minuuttia). Kokeile kypsyys esim hammastikulla, kun taikina ei tartu enää tikkuun on kakkukin kypsä. Lisäksi kypsä kakku selvästi irtoaa vuoan reunoista.
  5. Anna jäähtyä jonkinaikaa vuoassa, kumoa sitten kakku tasaiselle alustalle.

Maustekakunhan kannattaa antaa seistä muutama päivä ennen syömistä, sillä maku vain paranee tasaantuessaan. Meillä se on siinä ja siinä, saanko himmailtua syömistä edes huomiseen. Herkkua kyllä on, jo ihan taikinanakin!

Nyhtöä, taas

Loma-aikaan tulee tehtyä lapsille sitä nyhtöä, se kun on heidän herkkuaan. Perusohje kuivamausteiden osalta oli jälleen sama kuin aiemmassa postauksessa, mutta paistoliemeksi kippasin pullollisen tummaa olutta (Estrella) ja pari desiä cokista. Uunissa possu muhi jälleen yön yli, eli hvinkin sellaisen 11 tuntia hieman alle sadassa asteessa.

Johan sitä taas jäi syötävää

Possun päädyttyä 90 asteiseksi nostin sen ulos uunista ja annoin levähtää uunivuoassa kannen alla parikymmentä minuttia. Tämän jälkeen otin possusen käsittelyyn. Ensin kippasin paistoliemen pois, jonka jälkeen lähdin riipimään lihaa pienemmäksi. Itse olen hyvin tarkka ”läskistä”, se kun ei toimi yhtään omaan suutuntumaan joten nyppiminen on aina jokseenkin tarkkaa puuhaa,

Hävikkiä jäi todella vähän, vaikka tarkkaan nypinkin. Paistolientä mittakannuun päätyi n. 6dl, josta kaadoin puolet kattilaan. Maustoin paistoliemen ennen kiehumista:

  • pari desiä coca colaa
  • reilu teelusikallinen valkosipulimurskaa
  • noin desi ketsuppia
  • noin puoli desiä Santa Marian American Style BBQ-kastiketta
  • teelusikallinen suolaa

Annoin liemen porista omia aikojaan puolisen tuntia, jonka jälkeen kippailin lientä lihan joukkoon. Sekoittelin välillä, lisäilin lientä ja maistelin. Lopuksi heitin koko komeuden vielä uuniin hieman alle sataan asteeseen vähäksi aikaa imemään makua itseensä.

Ohutleipä jauhelihatäytteellä

Siitä se ajatus sitten lähti. Törmäsin marketissa tällaiseen pakkaukseen ja pakkohan oli se ottaa testiin, josko siitä jotain passelia evästä tenavien hiihtoloman kunniaksi touhuaisi.

Aikani tuumittuani päätin tehdä jauhelihatäytteen, sillä sehän on aika usein se varmin. Jauhelihaa oli 800 g ja maustoin sen hyvin perustyylillä.

  • valkosipulimurskaa
  • sipulia
  • tomaattipyrettä
  • lihaliemikuutio
  • mustapippuri
  • Provencen yrttimausteseos
  • Herbamarea
  • paprikajauhetta

Tein myös kylmän kermaviilikastikkeen

  • 2 purkkia kermaviiliä
  • sitruunamehua
  • ripaus sokeria
  • ripaus suolaa
  • sitruunapippuria
  • sinappia

Ennen ohutleipien täyttämistä laitoin esiin myös muut täytteet eli tomaattisiivuja, kurkkusiivuja ja salaattia. Ja ei kun iso pannu esiin ja paistamaan.

Kuvassa tomaattikammoisen versio

Voitelin leivän toisen puoliskon valkosipulituorejuustolla, toiselle puoliskolle levitin alle juustoraastetta ja sen päälle jauhelihaa. Annoin kuumeta pannulla, täytin lisukkeilla ja taitoin. Todellakin maistui!

Vaunupeite piparkakkureunuksella

No nyt se sitten valmistui ja kyllä, todellakin miellyttää omaa silmää. Lopullisesti, vaunupeite jonka neuleohjeen jaoin jo aiemmin. Jotenkin vain tuntui siltä, että pakko siihen oli vielä piparkakkureunus tehdä. Peitteen lopullinen koko on reunuksen kanssa 72cm x 57cm.

Koska peitteen lanka on 100 % akryylia, niin reunuskin valmistui akryylilangasta. Taitaa olla cittarista joskus aikaa sitten ostettua Mammutti-lankaa, 500 gramman kerän ostin varastoihin ja nyt kulutin siitä sitten osan tähän.

Virkkasin piparkakkureunuksen 4,5 mm koukulla tehden ensin kaksi kierrosta kiinteitä silmukoita peitteen reunaan. Tämän jälkeen lähdin virkkaamaan piparkakkureunaa eli *samaan silmukkaan puolipylväs, 4 pylvästä, puolipylväs, hyppäys kahden silmukan yli* ja näin jatkoin koko kerroksen. Päättelin piilosilmukalla ja siinä se.

Vaunupeite

Lankakorien uumeniin oli kummallisesti pesiytynyt muutama kerä Housen Sulo-akryylilankaa ja kun en muutakaan tekoa niille keksinyt, niin päädyin tekemään niistä testiversion harkinnassa olevaa vaunupeitettä ajatellen. Akryyli ei ole alkuunkaan oma lempparini, mutta mukavaa ja pehmeää kudottavaahan se on ja varmasti ajaa asiansa monessa kohtaa.

Aloitukseen loin 82 silmukkaa 5,5mm pyöröpuikoilla. Kudoin aina oikeaa 6 kerrosta aloittaen kerroksen aina silmukan nostolla. Tämän jälkeen kudoin yhden kerroksen oikeaa lisäten samalla suht tasaisin välein 4 silmukkaa 82 -> 86. Seuraavankin kerroksen kudoin oikeaa lisäten yhden silmukan jokaisen silmukan väliin aloittaen viidennen silmukan jälkeen lisäilyt. Lisäsin niin kauan silmukoita, että lopullinen silmukkamäärä oli 163 silmukkaa.

Sen jälkeen lähdin kutomaan peruskerroksia eli oikealla kerroksella 5 oikein nostaen ensimmäinen silmukka kutomatta, *3o, 3n*, 3o ja loppuun 5 oikein. Nurjalla kerroksella kudoin 5 oikein nostaen ensimmäisen silmukan kutomatta, *3n, 3o*, 3n ja 5 oikein. Samaa jatkoin yhteensä 11 kerroksen matkan ja sen jälkeen oli vuorossa smokkisolmukerros.

Smokkisolmukerros on simppeli tehdä. Alkuun kudotaan 5 silmukkaa oikein, sen jälkeen nostetaan 3 oikeaa, 3 nurjaa ja vielä 3 oikeaa toiselle puikolle, pyöräytetään lanka etukautta kahdesti nostettujen silmukoiden ympärille ja siirretään silmukat takaisin vasemmalle puikolle. Sen jälkeen silmukat kudotaan ihan tavalliseen tapaan 3 oikein, 3 nurin ja vielä kolme oikein. Kolme nurjaa, nosto yhteensä yhdeksälle silmukalle, langankiepautukset, palautukset ja kudotaan.

Taas 11 peruskerrosta ja smokkikerros. Joka toinen smokkikerros alkoi itselläni viidellä oikealla ja sen perään nostoilla ja joka toinen kahdeksalla oikealla ja kolmella nurjalla jonka jälkeen tein nostot. Näin smokkisolmukohta vaihtoi aina paikkaa neuleessa.

Tein smokkisolmukerroksia tähän peitteeseen 13 jonka jälkeen aloitin aina oikean kutomisen. Ensimmäisellä aina oikealla kerroksella kavensin viidennestä silmukasta eteenpäin kutoen koko ajan kaksi silmukkaa yhteen aina niin pitkälle, kun jäljellä oli vielä viisi silmukkaa jotka kudoin oikein. Seuraavalla oikealla kerroksella kavensin vielä muutaman silmukan tasaisin välimatkoin niin että silmukoita oli jälleen 82.

Kudoin aina oikeaa yhteensä 8 kerrosta kavennuskerrokset mukaan lukien, jolloin peitteen pituudeksi tuli n. 70 senttiä. Leveyttä peitteelle tuli n. 55 senttiä. Harkintaan jäi, josko vielä virkkaisin reunuksiin jollain toisella värillä piparkakkureunuksen mutta katsotaan…