Suffelit

Kumma juttu, mutta viime aikoina kaikki mahdolliset käsityöryhmät ovat täyttyneet Fazerin karkkisukkien uudemmista malleista ja upeitahan nuo ovatkin. Suffelit tosin ovat iänkaikkisen vanha sukkamalli, jotka oli tosin jääneet jotenkin itseltäkin ihan unholaan. Liekö sitten kuvaryntäyksen mukanaan tuomaan, mutta päädyin pitkästä aikaa itsekin namimaailman pauloihin.

Lankana näissä sukissa on uusi tuttavuus, Lankavan Lysti-lanka ja koska jostain kumman syystä oli pakko saada vähän jotain haastetta lomaviikolle niin päädyin viimeinkin ottamaan kunnolla käyttöön viime jouluna lahjaksi saamani Addin CrasyTrio-puikot. Alku oli hieman hitakaista, mutta kun vauhtiin pääsin niin johan alkoi kutominen sujua kolmenkin puikon voimalla.

Tällä kertaa päädyin sitten vielä treenaamaan hieman muitakin uusia juttuja itselleni, tämä taas saattoi johtua siitä että päädyin tuijottamaan Addin kantapäiden toteutuksesta kertovaa videota. Ja niinhän siinä sitten kävi, että testailin hieman erilaista kantalapun reunaa ja sitä myöten myös silmukoiden nostotapaa. Ei muuten hassumpi tyyli!

Näistä tuli aika reippaan kokoiset johtuen noista Addin puikoista ja siitä, että ne sattui olemaan nelosen kokoa, yleensä kun kudon 3.5 puikoilla. Toisaalta ihan hyvä niin, tiedänpä tehdä kaveriparin pienemmällä silmukkamäärällä. Näissä sukissa silmukoita oli 56, joka on toimiva määrä 3.5 puikoilla kutoessa.

Koska en löytänyt suoraan Suffeli-tekstin ohjetta mistään, en omista vanhoista ruutupaperiviritelmistänikään, päädyin piirtämään sen Knitbirdiin. Saa lainata, mutta muistattehan että ilman Fazerin lisenssiä sukkia saa tehdä vain omaan käyttöön tai lahjaksi.

Nilkkasukkia

Mahdottomaksi on touhu mennyt näiden lankakerän loppujen kanssa ja mahdottomaksi se on mennyt myös näiden Marimekko-sukkien kanssa. Sen verran monet näitä on nyt tullut tehtyä, että hupsista hei, kaavio alkaa olla syöpyneenä muistiin. Niinpä tänäänkin tuli linja-automatkalla kudottua toinen sukka kärkikavennuksia lukuunottamatta valmiiksi, toisen parin olinkin saanut jo aamusella pääteltyä.

Oma käsialanihan on tätä nykyä jokseenkin kireää, joten turha edes kuvitella että voisin tehdä sääriosia sukkiin 48 silmukalla. Jalkaterässä tuo silmukkamäärä usein toimii, joten nämä nilkkurit onkin nyt tehty kokonaan DIYbyAnnin ruutukaaviolla.

Pitkävartisempia sukkia varten olen jo aiemmin tehnyt 56 silmukan ruutukaavion lisäämällä sukkiin yhdet kirjaimet joka kerrokselle. Niissä teen useimmiten myös kärkiosan 56 silmukalla, sillä jotenkin tuntuu että ne passaavat paremmin etenkin jos välissä tahtoo pitää sukkaa.

Tänä jouluna taidan miinoittaa kaikkien lasteni joulupaketit Marimekoilla, johan sellaiset päätyi miniälle ja pojalle häälahjaksikin…

Kuplasukat

7-veljestä langasta

Silmiini osui Kodinkuvalehden kuva ja pakkohan se artikkelikin oli lukaista, kuvassa näkynyt neule kun oli omaan silmään hauskan näköinen. Neule oli tehty avoimena neuleena, mutta kotvan kuuklailin ja kappas, onhan samalla neuleella tehnyt monet myös sukkia. Ei kun testaamaan!

Kuplaneule on jaollinen neljällä ja ensin olin aikeissa kutoa sukan varren 56 silmukalla, mutta muutaman kuplakerroksen tehtyäni totesin että kyseinen neule on paljon periksiantavampaa kuin tavallinen neule. Purin pois ja teinkin nämä 52 silmukalla ja edelleen näiden varsi on varmasti hyvän kokoinen reilupohkeisemmallekin.

Kuplaneuleen idea on seuraava; kudotaan ihan perusneuletta vähintään 3 kerrosta, itse kudoin viisi, jonka jälkeen on vuorossa silmukoiden ”tiputtelukerros”. Tiputtelukerroksella kudotaan 3 silmukkaa jonka jälkeen pujotetaan puikon kärki neljännen silmukan ensimmäisen kerroksen silmukkaan ja kudotaan silmukka siitä. Tämän jälkeen vasemmalla oleva silmukka, se ekasta kerroksesta kudottu, pudotetaan pois.

Silmukka purkaa sinne ekalle kerrokselle asti, jolloin muodostuu ”kupla”. Jatketaan koko kerros samalla kaavalla jonka jälkeen jatketaan ihan tavallisesti kutomista valitun kerrosmäärän ajan. Itse päätin tehdä sukan varren kahdella värillä joten värinvaihto tapahtui juuri tällä tiputtelukerroksella. Jälleen viisi kerrosta tiputtelukerrokseen käytetyllä värillä, langanvaihto ja tiputtelukerros.

Ainoa missä sai olla tarkkana oli tiputtelukerroksen silmukoiden kohta. Kun ekalla tiputtelukerralla tiputin ensimmäisenä neljännen silmukan, niin toisella tiputtelukerroksella aloitinkin tiputtelut toisesta silmukasta jolloin kuplien keskiosat osuivat aina lomittain.

Näihin voisi hyvin käyttää myös ohuempiakin lankoja, itse tein 7-veljestä langasta joka tuntui ehkä hieman liian paksulta varsiosaan. Toisaalta, onpa ainakin superlämpimät varret. Nämä olivat todella nopeat ja helpot tehdä, suosittelen kokeilemaan!

Lakupekat

Aloitukseen tein valkoisella 64 silmukkaa 7-veljestä langalla ja kudoin 10 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Kudoin vielä yhden kerroksen aina-oikein valkoisella ja vaihdoin langan punaiseen. Punaisella kudoin kaaviosta poiketen 2 kerrosta oikeaa ja lähdin sen jälkeen tekemään lakupalikkakuviota mustalla ja valkoisella langalla varren yläosaan.

Lakupalikkakuvion jälkeenkin tein kaksi kerrosta punaisella, jonka jälkeen aloitin mustavalkoisen palkkikuvioinnin kutomalla vuoroin kaksi valkoista ja kaksi mustaa silmukkaa. Palkkien korkeutta voi itse säädellä, mallisukissa niiden korkeus on 8 kerrosta.

Palkkien jälkeen kudoin 4 kerrosta valkoisella, jonka jälkeen aloitetin lakupekkakuvioinnin. Lakupekkojen suut jätin kutomatta, ne silmukoin punaisella sukkien valmistuttua. Kuvio on 16 silmukalla jaollinen, lakupekkaan menee 15 silmukkaa ja jokaisen lakupekan väliin jää yksi valkoinen silmukka.

Kuvion valmistuttua kudoin 6 kerrosta valkoisella kaventaen samalla joka kolmannella kerroksella takaa pois 2 silmukkaa (yhteensä 4) ja lähdin tekemään uudelleen kaavion kerroksia 7-11 ylhäältä alas, tosin niin että mustille palkeille tuli korkeutta jälleen se 8 kerrosta.

Punaisen raidan jälkeen tein vielä kerroksen pelkällä valkoisella niin, että lähdin siitä tekemään kantalappua. Kantalapun ja sen kavennusten valmistuttua lähdin kutomaan uudelleen kaavion kerroksia 2-11 tehden samalla kiilakavennuksia kantapäässä. Kantapään kavennuksia jatkoin niin kauan, että lopullinen silmukkamäärä oli 56.

Mustien palkkien korkeudeksi tuli jälleen 8 kerrosta ja jalkapöydän päälle tein vielä kuvioinnin kaavion riveiltä 2-6. Ennen kärkikavennuksia tein vielä kaavion kerrokset 7-11 ylhäältä alas ja palkeille korkeutta 8 kerrosta. Kärkeen tuli sädekavennus ja viimeiseksi silmukoin vielä hahmoille suut paikoilleen.

Marimekot twistillä

Perusmarimekot päätyi langan loppujen tuhlailuun. Nämä tein ihan itselleni ”välityönä”, sillä parit Hoitsukat on nyt silmukointivaiheessa mutta kuten jokainen silmukointia harrastava tietää niin se homma on hidasta kuin mikä välillä.

Kermitit

Olihan siinä silmukoitavaa, mutta hauskat tuli! Näiden varsinainen sukkaosa on tehty Hoitsukat-sukkien silmukkamäärillä ja kavennuksilla, malli kuvaan löytyi Pinterestistä. Seiskaveikasta.

Liverpool fanisukat

Vielä kostutusta ja muotoilua odottamassa

Mies on intohimoinen Liverpoolin fani ja jo pitkään tuo on vinkkaillut aika-ajoin, että olisipa hienoa saada kyseisen joukkueen logolla olevat villasukat. Toki saattaa olla sikamaisen törkeää muokkailla logoa mieleisekseen, mutta kun. Tottakai tämä halusi laittaa roihut kummallekin puolelle lintua, joten. Knitbird auki ja piirtämään.

Päädyin kerrankin tekemään ihan perinteistä 2o, 2n-joustinta, joten aloitin 64 silmukalla. Kudoin joustinta 10 kerrosta, jonka jälkeen kudoin yhden kerroksen pohjavärillä ottaen samalla valkoisella langalla tikapuusilmukat. Kaavion loppupäässä kavensin takaa keskeltä 4 silmukkaa pois.

Kantalapun tein 27 silmukalla ja kiilakavennuksia niin kauan, että silmukoita oli jäljellä kaikkiaan 56. Loppu olikin sitten peruskauraa, eli kärkeen tein sädekavennuksen kun kärkiosan mitta oli n. 5,5 cm lopullisesta pituudesta vajaa.

Lankana näissäkin 7-veljestä langat, punainen värinro 549, valkoinen 011.

Vaihteeksi silmukointia

Tullut touhuttua vähän sitä ja tätä, mutta vaihteen vuoksi päätin silmukoida aiemmin kutomiini sukkiin kuviot. Alunperin oli tarkoitus tehdä näistäkin hoitsukat, mutta Pinterestistä osui niin kivoja HelloKitty-kuvioita näkyviin että mikäs. Jos vaikka sellaiset välillä.

Identtisethän nämä ei ole, mutta ei ole tarpeenkaan. Sen verran muokkailin tehdessä toista, että päätin tehdä samanlaisen nenän ja muuttaa molempien nenät vaaleanpunaisiksi. Söpöthän nuo.

Hoitsukat

Ja taas yhdet. Tämä Miia Immosen malli vei kyllä ihan mukanaan, sillä näitä on nyt tullut tehtyä kolmet ja valmiiksi mielessä pyörii ajatus siitä että niin, pitäisi tehdä tuollekin, ja tuolle, ja kyllä tuokin tällaiset tarvitsisi.

Nämä meni ystävälle, joka on tehnyt monipuolisesti sairaanhoitajan työtä jo vuosikymmeniä, aloittanut peruspuolelta ja monen mutkan, kokemuksen, lisäopintojen ja muiden kautta päätynyt nuorten psykiatriselle suljetulle toimien siellä edelleen ihan mielettömän kunnioitettavalla tavalla.

Tällä hetkellä puikoilla keikkuu lisukkeena parit kiukkikset, yhdet unikot ja hups, pari villatakkia sekä mekko. Että joo. Taidan näiden jälkeen palata tekniikkaan jossa ENSIN tehdään yhdet valmiiksi, ennen kuin aloitetaan uusia. Huoks.