Namusia

Aina ei onnistu

/ Irmeli / Jätä kommentti

Päätimme bestiksen kanssa osallistua Lankamaailman viikonloppuKALiin, sillä tottahan sitä välillä on kiva tehdä vähän jotain muutakin kuin iänikuisia perusjuttuja. Lankana sukissa on Hjertegranin Armonia, joka toki ei ole paksuudeltaan sitä tämän ykkössuosikkia, mutta koostumus ja kudottavuus langassa on täydellinen!

Odotimme kieli pitkällä ensimmäistä ohjeen osaa ja kumpainenkin laittoi puikot sauhuamaan sen saatuaan. Alku vaikuttikin lupaavalta, aivan erityisesti ihastutti sukkien joustin. Karkkiraita pisti jo hieman miettimään, mutta mikäs. Ihan suht ok, totesimme yhteen ääneen.

Kakkososa ohjeesta laittoikin sitten jo miettimään, että mitäs… Jatkoimme toki sitkeästi ja odotimme sormet syyhyten kantapään jälkeistä osaa. Sepä se sitten napsauttkin kummaltakin kamelilta selät poikki. Jotenkin ei vaan iskenyt enää yhtään.

Mitenkään väheksymättä suunnittelijaa ja hänen näkemystään, mutta niin. Ei, vaikka kuinka yritti ajatella, että josko sitten kuitenkin ja mikäs, viikonloppuunhan saa usein ympättyä kaikkea mitä sukkakin kuvastaa. Mutta ei. Ei sittenkään. Päädyimmekin kumpainenkin purkamaan luomuksemme ja miettimään jotain muuta langoista.

Bestis ei ole vielä kertonut omia suunnitelmiaan lankojen osalta, itse saatan hyvinkin kallistua villahousujen suuntaan. Tämä toki sillä edellytyksellä, että löydän ohjeen jonka haluan toteuttaa. Nähtäväksi jää siis.

Lonkero … se ananasversio

/ Irmeli / Jätä kommentti

Bloggaustauko oli pitkän puoleinen, mutta jotain on saatu aikaan tauonkin aikana. Tauolle oli varsin hyvä syy. Onnistuinpa siinä Elämänpuu-villityksissäni väsyttämään vasemman ranteeni ihan kunnolla. Siinä määrin kunnolla, että lekuri vilautteli jo puukonkin mahdollisuutta. Mitä ilmeisimmin virkkaamisella on rajansa jota tämä ei huomioinut, joten pikkuhiljaa on palailtu puikko-osastolle.

Nyt on sitten saatu aikaan vähän sitä sun tätä, yhtenä niistä nämä joulupakettiin päätyvät lonkero-sukat ananaslonkeron ystävälle. Ohjeen kuvioon löydät aiemmasta postauksesta, lisäleveyttä varteen saa helposti lisäämällä raitojen määrää. Raidat on kolmella jaolliset, joten kummoista matikkapäätäkään siinä hommassa ei tarvita.

Näiden varret on tehty 66 silmukalla ja raitojen loputtua kaventelin silmukoita pois niin, että kantapäätä aloittaessa ja jalkaterässä silmukoita oli enää 56. Kudoin kuvio-osankin kahdella värillä ja silmukoin siniset ja mustat osat päälle ennen teräosan tekemistä.

Mansikkasukat

/ Irmeli / Jätä kommentti

No, onhan siinä liigatumputkin. Tumput menevät, yllätys, yhdelle Tapparafanille, sukat taas omalle neitoselle kesäsukiksi.

Mansikkasukkien ohjeesta tuli muutamakin kysely ja sen kummempaa ohjetta niihin ei ole kuin päässäni oleva. Se menee jotakuinkin näin: aloitukseen 52 silmukkaa vihreällä, joustin 2o, 2n sen matkaa kuin omaa silmää miellyttää. Yksi kerros oikeaa vihreällä ja sitten mukaan punainen.

Mansikan kannan kudoin niin, että ensin kudoin kaksi kerrosta 1 punainen, 3 vihreää. Kerrosten valmistuttua kudoin kaksi kerrosta 3 punaista, 1 vihreä niin, että eka ja vika punainen osui aiemman kerroksen punaisen kummallekin sivulle ja yksinäinen vihreä taas edellisen kerroksen vihreän kolmikon keskelle.

Päättelin vihreän langan pois ja jatkoin pari kerrosta pelkällä punaisella, kunnes otin mukaan myös valkoisen. Pilkkukerros muotoutui aina niin, että kudoin yhden valkoisen ja kolme punaista koko kerroksen matkan. Väliin pari kerrosta pelkällä punaisella ja jälleen pilkkukerros niin, että nyt valkoinen osuikin kolmen punaisen keskimmäiseen silmukkaan. Tällä kaavalla voi jatkaa kunnes jalkaterän pituus on riittävä.

Toki tein välissä myös kantapään pelkällä punaisella, mutta tuo nyt kaiketi sanomattakin selvää. Kärkeen tuli jälleen sädekavennus.

Meni aika täpärälle langan riittäminen mansikkasukissa, mutta kappas, juuri ja juuri riitti. Näissä sukissa lankana Kaupunkilanka, tehty looppaamalla 3,5 mm pyöröillä. Silmukkamäärä 52, niin joustimessa kuin jalkaterässäkin. Kivan simppelit tehdä.

Suffelit

/ Irmeli / 2 kommenttia

Kumma juttu, mutta viime aikoina kaikki mahdolliset käsityöryhmät ovat täyttyneet Fazerin karkkisukkien uudemmista malleista ja upeitahan nuo ovatkin. Suffelit tosin ovat iänkaikkisen vanha sukkamalli, jotka oli tosin jääneet jotenkin itseltäkin ihan unholaan. Liekö sitten kuvaryntäyksen mukanaan tuomaan, mutta päädyin pitkästä aikaa itsekin namimaailman pauloihin.

Lankana näissä sukissa on uusi tuttavuus, Lankavan Lysti-lanka ja koska jostain kumman syystä oli pakko saada vähän jotain haastetta lomaviikolle niin päädyin viimeinkin ottamaan kunnolla käyttöön viime jouluna lahjaksi saamani Addin CrasyTrio-puikot. Alku oli hieman hitakaista, mutta kun vauhtiin pääsin niin johan alkoi kutominen sujua kolmenkin puikon voimalla.

Tällä kertaa päädyin sitten vielä treenaamaan hieman muitakin uusia juttuja itselleni, tämä taas saattoi johtua siitä että päädyin tuijottamaan Addin kantapäiden toteutuksesta kertovaa videota. Ja niinhän siinä sitten kävi, että testailin hieman erilaista kantalapun reunaa ja sitä myöten myös silmukoiden nostotapaa. Ei muuten hassumpi tyyli!

Näistä tuli aika reippaan kokoiset johtuen noista Addin puikoista ja siitä, että ne sattui olemaan nelosen kokoa, yleensä kun kudon 3.5 puikoilla. Toisaalta ihan hyvä niin, tiedänpä tehdä kaveriparin pienemmällä silmukkamäärällä. Näissä sukissa silmukoita oli 56, joka on toimiva määrä 3.5 puikoilla kutoessa.

Koska en löytänyt suoraan Suffeli-tekstin ohjetta mistään, en omista vanhoista ruutupaperiviritelmistänikään, päädyin piirtämään sen Knitbirdiin. Saa lainata, mutta muistattehan että ilman Fazerin lisenssiä sukkia saa tehdä vain omaan käyttöön tai lahjaksi.

Lakupekat

/ Irmeli / 2 kommenttia

Aloitukseen tein valkoisella 64 silmukkaa 7-veljestä langalla ja kudoin 10 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Kudoin vielä yhden kerroksen aina-oikein valkoisella ja vaihdoin langan punaiseen. Punaisella kudoin kaaviosta poiketen 2 kerrosta oikeaa ja lähdin sen jälkeen tekemään lakupalikkakuviota mustalla ja valkoisella langalla varren yläosaan.

Lakupalikkakuvion jälkeenkin tein kaksi kerrosta punaisella, jonka jälkeen aloitin mustavalkoisen palkkikuvioinnin kutomalla vuoroin kaksi valkoista ja kaksi mustaa silmukkaa. Palkkien korkeutta voi itse säädellä, mallisukissa niiden korkeus on 8 kerrosta.

Palkkien jälkeen kudoin 4 kerrosta valkoisella, jonka jälkeen aloitetin lakupekkakuvioinnin. Lakupekkojen suut jätin kutomatta, ne silmukoin punaisella sukkien valmistuttua. Kuvio on 16 silmukalla jaollinen, lakupekkaan menee 15 silmukkaa ja jokaisen lakupekan väliin jää yksi valkoinen silmukka.

Kuvion valmistuttua kudoin 6 kerrosta valkoisella kaventaen samalla joka kolmannella kerroksella takaa pois 2 silmukkaa (yhteensä 4) ja lähdin tekemään uudelleen kaavion kerroksia 7-11 ylhäältä alas, tosin niin että mustille palkeille tuli korkeutta jälleen se 8 kerrosta.

Punaisen raidan jälkeen tein vielä kerroksen pelkällä valkoisella niin, että lähdin siitä tekemään kantalappua. Kantalapun ja sen kavennusten valmistuttua lähdin kutomaan uudelleen kaavion kerroksia 2-11 tehden samalla kiilakavennuksia kantapäässä. Kantapään kavennuksia jatkoin niin kauan, että lopullinen silmukkamäärä oli 56.

Mustien palkkien korkeudeksi tuli jälleen 8 kerrosta ja jalkapöydän päälle tein vielä kuvioinnin kaavion riveiltä 2-6. Ennen kärkikavennuksia tein vielä kaavion kerrokset 7-11 ylhäältä alas ja palkeille korkeutta 8 kerrosta. Kärkeen tuli sädekavennus ja viimeiseksi silmukoin vielä hahmoille suut paikoilleen.

Englannin lakritsia

/ Irmeli / Jätä kommentti

Vaihteeksi puikoille päätyi enkkulakusukat. Nämä ovat menossa miehekkäälle miehelle, joten sen mukaan lähdin kutomaan näitä.

Aloitukseen tein 64 silmukkaa ja kudoin 15 kerrosta 2o, 2n-joustinta. Joustimen jälkeen kudoin 2 kerrosta pelkkää oikeaa ja samalla kavensin pois yhden silmukan 64 ->63 silmukkaa. Otin mukaan ensimmäisen kuvioinnin värin ja lähdin tekemään lakukerroksia. Ohessa perusmalli lakuihin, värimaailman voi toteuttaa juuri haluamassaan järjestyksessä. Kuviointi on jaollinen seitsemällä.

Varteen tein viisi kuviointikerrosta, jonka jälkeen kudoin kaksi kerrosta pelkällä mustalla kaventaen samalla pois 5 silmukkaa tasaisin välimatkoin puikoilla 1 ja 4. Sen jälkeen lähdin kutomaan kantalappua vahvistettuna 27 silmukalla. Kantalapulle tuli korkeutta yhteensä 28 kerrosta. Poimin kummastakin reunasta 14+1 silmukkaa ja kudoin vielä yhden kerroksen pelkällä mustalla samalla tehden kiilakavennuksia sivuissa.

Tämän jälkeen lähdin kutomaan jälleen kuviointeja, pohjaan tein palkituksen aina värilankaa käyttäessäni. Kuviointeja varten sukan päällä oli 28 silmukkaa, jolloin kuviointeja tuli jalkapöydän päälle leveyssuunnassa 4. Samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella kunnes silmukoita oli jäljellä 56.

Jalkapöydän mitan oltua n. 5 senttiä alle lopullisen mitan tein kärkeen sädekavennukset. Sukan lopulliseksi pituudeksi tuli n. 28 senttiä eli kokoa 44 näiden pitäisi olla. Olipa mukavat tehdä pitkästä aikaa ja jonkin verran sai jämälankojakin häviämään samalla.

Salmarit

/ Irmeli / 1 kommentti

Vaihteeksi nameja elämään ja mikäs salmiakkihullulle parempi juttu kuin salmiakkisukat. Nämäkin on seiskaveikkaa, puikot 3,5 mm koivut.

Aloitukseen loin 60 silmukkaa ja tein mustalla pätkän valepalmikkoa joustimeksi. Joustimen jälkeen kudoin yhden kerroksen pelkällä mustalla jonka jälkeen aloitin salmiakkikuvioinnin. Dominoivana lankana itselläni oli valkoinen.

Punaisen raidan paikan voi sijoittaa oman mielensä mukaan, itselläni ennen punaista tuli kolme kokonaista mustaa salmiakkiruutua. Punaisen raidan jälkeen voi myös jatkaa juuri niin pitkän matkaa kuin hyvältä tuntuu.

Kantalapun tein 27 silmukalla ja sille tuli korkeutta 24 kerrosta. Kantapohjan kavennusten jälkeen poimin molemmista sivuista 13 silmukkaa ja jatkoin jälleen kuvioinnin kutomista samalla tehden kiilakavennukset joka kerroksella.

Kun silmukoita oli jäljellä 56 jatkoin pelkällä kuvioinnilla. Sijoitin punaisen raidan omaa silmää miellyttävään kohtaa ja lopetin kuvioinnin n. 5 cm ennen sukan lopullista pituutta.

Kärkeen tein sädekavennuksen, jonka jälkeen päättelin langat, höyrytin ja annoin kuivua sukkablokkien päällä. Kauniit tuli!

Kettukarkkisukat isojalkaiselle

/ Irmeli / 1 kommentti

Vaihteeksi kettusukat ja tällä kertaa reilummalla koolla. Näihin loin varteen punaisella seiskaveikalla 65 silmukkaa ja kudoin muutaman mallikerran valepalmikkoa. Valepalmikkoa löytyy useammastakin sukkamallista, mutta tehdään nyt tähän kohtaan kuvakaappaus yhdestä käyttämästäni versiosta.

Kun pituus oli sopiva kavensin pois 2 silmukkaa sillä kuvio on jaollinen yhdeksällä. Vaihdoin langan valkoiseksi ja lähdin kutomaan mallikaavion mukaan vartta.

Varteen kudion mallikuvion kahdesti, jonka jälkeen kavensin ensimmäisellä valkoisella kerroksella pois 3 silmukkaa kutomalla joka 20. ja 21. silmukan yhteen. Kudoin vielä toisen kerroksen valkoisella, jonka jälkeen vaihdoin punaiseen lankaan kantapäätä varten.

Kudoin yhden kerroksen ennen kantalappua punaisella. Kantalapun kudoin punaisena 27 silmukalla, korkeutta sille tuli 24 kerrosta. Nostin kummastakin reunasta 13 silmukkaa ja kudoin vielä yhden kerroksen punaisella aloittaen samalla kiilakavennukset.

Vaihto keltaiseen ja samalla tein kiilakavennuksia joka kerroksella. Kahden keltaisen kerroksen jälkeen lähdin jälleen mallaamaan mallikuviota kohdalleen ja kun silmukoita oli jäljellä 54 jatkoin pelkällä mallikuviolla ilman kavennuksia.

Näihin sukkiin päätin tehdä mallikaavion jalkaterään vielä kolmesti, jolloin pituutta tuli varsin mukavasti. Kolmannen mallikerran jälkeen kavensin ensin pois kaksi silmukkaa ensimmäisellä valkoisella kerroksella, kudoin vielä toisen valkoisen ja ekalla punaisella kavensin pois neljä silmukkaa.

Tämän jälkeen kudoin 4 kerrosta oikeaa ja aloitin sädekavennukset. Kun puikoilla oli jäljellä 8 silmukkaa katkaisin langan ja vedin kaikkien silmukoiden läpi. Päättelin langat, silmukoin silmät paikoilleen ja ennen kuin päättelin mustat langat kostutin sukat ja laitoin sukkablokille kuivumaan.

Sukkien kuivuttua päättelin mustatkin langat pois ja kappas, lopulliseksi kooksi tuli 42-43 valmistuttua. Lisäksi nämä sukat käyvät vähän tuhdimpaankin jalkaan kuin sippoiseen, kiitos nelosen puikkojen.

Mariannet

/ Irmeli / Jätä kommentti

Karkkiteemalla jatketaan. Näiden sukkien nimeksi sopisi tosin yhtä hyvin ”mokasukat”, ”hermomeneesukat” tai ehkä jopa ”epäsovinnaisuudenäidit”. Olipa vääntöä ja kääntöä!

Tarkoitus oli tehdä kantapää jollain eri tekniikalla kuin normaalisti. Kokeilin diagonaalista. No enpä sitten millään ilveellä saanut siitä reiätöntä versiota aikaan joten purkuun. Yritin monien mainostamaa ihanaa ja helppoa tiimalasikantapäätä. Aivan sama tulos joten purkuun sekin.

Lopulta päädyin ihan perusvahvistettuun kantapäähän. Toinen varsinainen väännön aihe oli sitten raidat. Ne kun tahdoin ehdottomasti kulkemaan sukissa eri suuntiin. Toinen sukka oli valmistunut 55 silmukalla, alussa on valepalmikkoa ja raidat lähti kääntymään ihan tuosta vain.

Toisessa sukassa ei sitten lähtenytkään vaikka mietin, pohdin, käänsin ja väänsin. En halunnut missään nimessä minkäänlaista näkyvää kerroksen vaihtumiskohtaa taakse, joten lopulta päädyin niinkin villiin ratkaisuun, että tein valepalmikon 55 silmukalla ja kavensin sen jälkeen pois kaksi silmukkaa -> 53 ja kappas. Raidat kääntyi kuin itsestään oikeaan suuntaan.

Kieltämättä outo ratkaisu, mutta kun vähemmillä silmukoilla olevan kutoi löysemmin kuin isommalla silmukkamäärällä olevan niin kappas. Niistä tuli kuin tulikin samankokoiset.

Seiskaveikasta, simppelillä systeemillä. Mallikerta kumpaankin kääntöön alla.