Bloggaustauko oli pitkän puoleinen, mutta jotain on saatu aikaan tauonkin aikana. Tauolle oli varsin hyvä syy. Onnistuinpa siinä Elämänpuu-villityksissäni väsyttämään vasemman ranteeni ihan kunnolla. Siinä määrin kunnolla, että lekuri vilautteli jo puukonkin mahdollisuutta. Mitä ilmeisimmin virkkaamisella on rajansa jota tämä ei huomioinut, joten pikkuhiljaa on palailtu puikko-osastolle.
Nyt on sitten saatu aikaan vähän sitä sun tätä, yhtenä niistä nämä joulupakettiin päätyvät lonkero-sukat ananaslonkeron ystävälle. Ohjeen kuvioon löydät aiemmasta postauksesta, lisäleveyttä varteen saa helposti lisäämällä raitojen määrää. Raidat on kolmella jaolliset, joten kummoista matikkapäätäkään siinä hommassa ei tarvita.
Näiden varret on tehty 66 silmukalla ja raitojen loputtua kaventelin silmukoita pois niin, että kantapäätä aloittaessa ja jalkaterässä silmukoita oli enää 56. Kudoin kuvio-osankin kahdella värillä ja silmukoin siniset ja mustat osat päälle ennen teräosan tekemistä.
Tänäkin vuonna joutui kudontahommiin Tapparan mestaruuden varmistuttua. Nämä sukat menivät yhdelle joukkueen huoltojoukoissa toimineelle henkilölle, lankana näissä 7-veljestä ja Kaupunkilanka.
Vasemmalla tänä vuonna Savinaiselle päätyneet sukat, käänsin viime vuoden värit toisin päin ja edellisen vuoden maagisen voittoajan korvasin lempinimellä. Logonkin tein vanhan kaavan mukaan, joten pientä vaihtelua kai se tämäkin.
Minkäs sille rakkaudelle voi. Nämä sukat oli hieman sellaiset ”jos nyt vähän jotain kutoisi”, joten päädyin kutomaan ihan perussukkaa ilman sen kummempia krumeluureja. Kutoa kun voi silloinkin, kun pitää kuunnella ja keskittyä esim kokouksessa. Vasta näiden valmistuttua aloin miettiä, että pitäisikö kuitenkin silmukoida varteen joku kuva.
Aika suklaisethan nämä värit omaan silmään on, mutta jotenkin päädyin kuitenkin Mikkiin ja Minniin, niiden kohdalla kun osui Pinterestistä todella kiva ristipistokuvio silmiin. Kuvion on tehnyt Silvana Rodrigues Bordados ja ajatuksena on ollut kirjailla nämä samalle pohjalle, mutta minäpä otin ja nakkasin Minnin toiseen sukkaan ja Mikin rakastuneena hempeilemään Minniä kohti.
Suukot jätin Mikin naamasta pois, sydämiäkin päätin tehdä nihkeämmin, mutta silti. Tulihan niistä aika rakkauden täyteiset…
Kun niitä on riittävän pitkään toivonut, niin pakkohan niitä on lähteä sitten tekemään. Nämä siis toivelahjana jallufanille.
Lankana 7-veljestä, kuvio silmukoitu päälle. Kuvion löysin Pinterestistä, taisin käyttää hakuna ihan simppelisti hakusanaa ”jallusukat”. Tai ehkä Jaloviina. No, oli miten oli. Tulipa tehtyä.
Harjoitus tekee mestarin ja niin edelleen… Olen todella pitkään ihaillut näitä kutomalla tehtyjä consseja, toisin sanoen Reaverseja. Ohjeet ovat Rea Järvenpään käsialaa ja ne saa maksullisina Raverlysta. Olen hyödyntänyt molempia Rean ohjeita näissä. Toisin sanoen halusin tehdä pohja-osan virkkaamalla, mutta olin jo siinä vaiheessa hankkinut Star Edition-ohjeen, joten ostin lisäksi vielä Slipper Socks-ohjeen
Toisaalta hyvä niin, Star Edition-ohje on kieltämättä vielä selkeämpi kuvitukseltaan kuin Slipper Socks, joten hyötyä niistä molemmista on ollut. Kuten aina kun lähtee tekemään jotain itselle uutta, niin pientä käynnistysyskää näiden kanssa oli. Käsialani kun on virkatessa törkeän kireä, niin tottahan ensimmäiset pohjat jotka virkkasin jäivät ihan nysäkokoisiksi.
Päädyinkin testaamaan erikokoisia koukkuja ja eripaksuisia lankoja, varsinaisena lankanahan näissä on seiskaveikka. Lopputulemana on se, että nyt pohjat luontuu näppärästi, sillä olen niitä virkkaillut valmiiksi aina välillä kun kutominen on alkanut tuntua puulta ja vähitellen pohjat onnistuu oikeassa koossa siitä seiskaveikastakin. Mutta niin, asiaan.
Nämähän on aika isotöiset, koska sukkaosat ja pohjat tehdään erikseen, lisäksi vielä nauhakujan lipareet kudotaan jälkikäteen samoin kuin virkkaillaan valkoiset koristenauhaosat ja ehkäpä jopa ne nauhat, jotka tossuihin tulee. Tai no, voihan ne olla keltaisetkin kuten perheemme Ipa-fanille tekemissäni versioissa.
Lopuksi kaikki osat yhdistetään käsin ompelemalla, joten hommaa näissä on mutta toisaalta, jos yksi työvaihe alkaa tympiä, niin voi välillä tehdä toista joten vaihtelua näissä ainakin on.
Näiden Ipa-conssien pohjat on virkattu paksummalla langalla, eli Prismasta käteeni osuneella Housen neulelangalla (50% akryyli, 25% alpakka, 25% villa), jonka puikkosuositus on 5-6. Virkkuukoukkuni oli 4mm ja virkkasin nämä aika kireällä käsialalla, sitäkin olen nyt tässä mallaillut tekemisen lomassa. Mitään tietoa tämän langan kestävyydestä nyt ei vielä ole, mutta eiköhän se käytössä selviä sekin.
Vaikka Rean ohje onkin yksityiskohtainen ja hyvä, niin jostain kumman syystä en vain tahdo saada kärjen päälliosasta mieleistäni, joten nyt kokeilussa on ollut kärkiosan virkkaaminen irrallaan ja liittäminen pohjaosaan tehostevärin kanssa samalla kertaa. Nyt valmisteilla olevissa Tapparafanipojan tossuissa tätä testasin ja ainakin vaikuttaisi toimivan.
Ajatuksena on saada kaikille kiakkoa seuraaville lapsosilleni sekä lapsenlapsille tällaiset joulupaketteihin, joten sarjatuotannoksihan tämä meni. Onneksi Ipa-versioita ei tarvinne tehdä kuin nuo yhdet, jos nyt sitten ne talon kaksi muuta Ipa-fania ei yhtäkkiä innostu juuri näistä väreistä, mutta epäilen. Me muut olemme Tappara-faneja, joten nyt on itselle töihin sisätossuiksi yhdet valmiina, samoin pienimmälle lapsenlapselle sinne joulupakettiin.
Vielä pitäisi tehdä kahdelle Tapparaa fanittavalle aikuiselle pojalle + yhdelle aikuiselle naiselle sekä sille kouluikään ehtineelle lapsenlapselle joulupaketteihin näitä ja noille kahdelle ei-niin-kiakkoa-seuraavalle teen sitten jollain muulla värimaailmalla. Onneksi sinne jouluun on vielä aikaa…
Loman alkajaisiksi on yllättäen tullut, kappas, kudottua sukkia. Toiset tuli kudottua aika pitkälti autossa istuessa ja jonottaessa poliisin lupapalveluun, siihen kun kului yllättävän paljon aikaa. Silmukoinnit toki tuli tehtyä kotona.
Molemmat jälleen kerran looppaamalla seiskaveikasta, silmukointikuviot löytyy Ipa-sukkiin kuten Adidaksiinkin jo täältä blogista.
Jännästi valo muuttaa väriä, oikeasti nämä on kunnon vihreät. Mutta niin, tulipa sitten muutamien Tapparoiden jälkeen touhuttua vaihteeksi yhdet Ilveksenkin sukat. Halusin hieman enemmän sukkiin näköä, joten tein logon jalkapöytään ja tekstin varteen. Ei hassumpaa.
Ipa-fanille voisi vielä silmukoida nimenkin nilkan mustaan osaan, mutta katsotaan nyt kuka se fani on jolle nämä päätyvät…
Viime ajat on mennyt pitkälti näissä puuhissa. Savinaiselle menevissä sukissa on Tapparan uudistunut logo, muihin taidan tehdä vanhan kaavan mukaiset. Uudistuneen logon piirtämisessä meni aikansa ja jotenkin se vanha sittenkin miellyttää enemmän omaa silmää.
Jos jotain on tehty kuin Iisakin kirkkoa, niin näitä sukkia. Ei niinkään siksi, että hitaus olisi vaivannut vaan niin. Kun ei vain saanut aikaiseksi lähteä muokkaamaan itselleen mieluisaa Heartagrammia knitbirdillä. No, pääsiäispyhinä oli hyvin aikaa mallailla ja pyöritellä ja kas, siinä ne nyt on!
Lankana seiskaveikka, väri valikoitui HIMin ekan rakastumislevyni kannen värien mukaan ja voin kertoa, olen superhypertyytyväinen tulokseen! Seuraavat teenkin hieman isommalla silmukkamäärällä, näissä silmukoita oli 48, koska puikotkin oli hieman isommat kuin yleensä käyttämäni 3,5mm (4mm).
Ajatuksena oli silmukoida jalkapohjaan HIMin tekstilogo, mutta huppis. Onneksi muistin, etten mitenkään siedä jalkapohjissa pienimpiäkään ”paukuroita”, joita silmukoinnin päättelyissä olisi väkisinkin saattanut syntyä. Ehkäpä sitten seuraaviin ihan vain testimielessä?
Nojatuolin uumenista 