Se on ohi nyt!

Joulun aika tältä erää ja hyvä niin! Joulun ajan päättymisen kunniaksi kaivoin vielä yhden hirvipaistin pakkasesta ja jalostin sen kastikkeeksi. Mausteiksi päätyi tällä kertaa timjamia, rosmariinia, valkosipulia, pippuria ja toki suolaa. Niin ja turaus tomaattipyrettä sekä tilkka olutta. Koko komeus sai muhia uunissa 150 asteessa hyvinkin nelisen tuntia, välillä lisäsin siihen vettä. Lopuksi nakkasin vielä smetanapurkin joukkoon

Kaveriksi tein muusia ja salaattia ja mikäs, hyvinhän ruoat maittoi. Tytär ja poika kävivät myös syömässä, pojan kanssa kannoimme tonttuset vielä saunalle. Kuusi pakettiin, jouluvalot pois ikkunasta ja kas. Olemme palanneet arkeen tuosta vaan.

Työn alla on keikkunut nyt ahkerasti ne unikkotumput, toinen pari valmistui peukaloa lukuunottamatta ja toinenkin ennätti liki kärkikavennuksiin. Muuta ihmeellistä ei oikein loppiaiseen sitten sisältynytkään ja olisiko nyt pitänytkään.

Töihin paluu on kivaa ja toisaalta taas, olisihan sitä kotonakin ollut touhuttavaa. Toisaalta, näkeepä miten maa makaa ja onko joululoman aikana tapahtunut mitään edistystä missään oman työn osiossa. Arkea kohti siis!

Kurkkusalaattiohje

Muutama päivä sitten törmäsin Facebookin kotiruokaryhmässä aivan älyttömän hyvältä vaikuttaneeseen kurkkusalaattiohjeeseen. Minä kun en erityisemmin piittaa mistään kruusailusta tai tuunailusta siinä kohtaa kun on kyseessä perinteiset herkut ja niihin luen kurkkusalaatinkin kuuluvan.

Alkuperäinen ohje oli ämpärilliselle ja ämpärillisenhän minäkin sitten päätin tehdä, etenkin kun ohjeen kommenteissa mainittiin kerran jos toisenkin, että sen voi säilöä lämmittämättömällä kuistilla vaikka läpi talven ja aina se on yhtä herkullista ja säilyvää, vaikka lämpötilat siellä vähän heittelisivätkin pakkaselta plussalle.

Joten niin. Töiden jälkeen suuntasin läheiseen markettiin hakeakseni tarvittavat ainekset. Avomaankurkkuja pusseihin latoessani ennätin hetken miettiä sitäkin, että näinköhän pitäisi ostaa uusi talousämpärikin samalla kertaa, mutta niinhän siitä kävi että muistikuvani väitti kivenkovaan talousämpärin kannen olevan keittiön kaapissa kun niitä alkukesästä raivasin.

Kotona ryhdyinkin samantien toimeen. Avomaankurkut lavuaariin pesuun, yleiskone silppuriosineen esiin ja talousämpäriä noutamaan. Niinpä niin… Eipä sitä hemmetin kantta sitten löytynytkään mistään, joten mitä hemmettiä. Onneksi kaapissa oli tupperin 7,5 litrainen kulho kansineen joten mikäs. Pienennetään sitten sen verran satsia, että sen saa siihen sopimaan.

Näin jälkikäteen blondiaivot sanoo, että 10-litraisesta kun vähennetään 7,5-litraiseen on syytä jakaa aineiden määrä neljällä ja kertoa saatu tulos kolmella. Siis näin jälkikäteen. Voin kertoa, että tupperin kippo tuli likipitäen ääriään myöten täyteen enkä todellakaan pystynyt sekoittelemaan aineksia siinä, vaan talousämpärissä. Toisaalta, menipä vielä paremmin sekaisin, kun kippasin ne sekoittelun jälkeen siihen tupperin kippoon.

Ohjekin olisi toki kiva, eikö? Tämä ohje on nyt sitten neljälle kilolle kurkkua, ei viidelle kuten alkuperäinen ohje.

4 kg avomaankurkkuja

2 kiloa sipulia

tillipuntti

Liemi:

0,8 l etikkaa

0,4 l vettä

16 dl sokeria (itse käytin hillosokeria, kuten ohjeen jakanutkin kertoi käyttäneensä)

4 rkl suolaa

Pese ja raasta avomaankurkut. Kuori ja raasta myös sipulit (YÄK, mikä homma ja mikä kirvely silmissä) ja silppua joukkoon tilli. Sekoittele ämpärissä hyvin sekaisin.

Kiehauta liemi ja kippaa se ämpäriin, sekoittele ja sulje kansi. Malta 3 päivää ja nauti. Epäilenpä, että meillä tuo määrä ei kauaa happane kipossa, siinä määrin hyvä lisuke se on vähän siihen sun tähän evääseen.

Ohjettahan voi varioida ja niin moni oli tehnytkin, oli lisätty paprikaa, todettiin sinapinsiementenkin siihen passaavaan samoin kuin valkosipulin ja niin edelleen, mutta minähän en tosiaan varioinut vaan kiskoin juuri eikä melkein ohjeen mukaisesti.

Nyt kun avomaankurkut on kohtuu halpoja ajattelin huomenna pyörähtää heti aamusta työmatkalla hakemassa lisää niitä ja nakata huomenna vielä ihan sen ämpärillisenkin tulemaan. Ajattelin tosin kokeilla seuraavaan satsiin, josko silputtu sipuli toimisi yhtälailla, sitä kun saisi kaupan pakastinaltaasta ilman, että joutuu itkemään silmiään päästään valmistusvaiheessa.

Niin. Täytyy tosin muistaa samalla reissulla ostaa uusi kansi talousämpäriin.

Broilerpastasalaatti

Nyt kun helteitä on riittänyt, niin jotenkin kuuma ruoka tökkii suhteellisen helposti. Tänään päädyin tekemään jo aamutuimaan ruokaisan broilerpastasalaatin, sillä sitä saa helteelläkin syötyä mennen tullen. Tästä salaatista taisi tulla kertaheitolla meidän porukan ykkössuosikki ruokaisammista salaateista.

Näillä ainemäärillä salaatista tulee iso, itse tein tämän 4,5 l astiaan joka tuli likipitäen täyteen. Broilerin määrä voisi olla maltillisempikin, mutta tarkoitus oli tehdä ihan kunnolla ruokaisa joten broileriakin sai olla runsaasti.

  • 500 g Rummon fusillia runsaasti suolatussa vedessä keitettynä
  • 1350 g hunamarinoituja broilersuikaleita
  • 3 suolakurkkua
  • 2 vihreää (esim Golden Delicious) omenaa
  • sipulia
  • viinirypäleitä oman maun mukaan
  • 1 pullo Hesburger paprika-currykastiketta (375g)
  • 1 kermaviili
  • 1 ranskankerma
  • curryjauhetta maun mukaan
  • Santa Marian roasted Garlic & Pepper-sekoitusta myllystä maun mukaan

Keitin fusillit runsaasti suolatussa vedessä al denteksi, eli juuri kypsiksi asti. Huuhdoin ne lävikössä kylmällä vedelllä, jolloin ne eivät enää niin tarraa toisiinsa. Broilersuikaleet paistoin kypsiksi pannulla, pilkoin niitä hieman pienemmiksi paiston aikana ja lisäsin fusillien joukkoon.

Tämän jälkeen vuorossa olikin muiden ainesosien pilkkominen. Kuvan omenapora on aivan huippuhyvä väline omenien kuorimisessa ja pilkkomisessa. Omenat oli hyvin helppoa pilkkoa leikkuulaudalla pienemmiksi, kun oli vetänyt ne ensin omenaporalla kuorettomiksi rikuloiksi. Meillä pora on ollut jo vuosikausia ja se on ajoittain kovassa käytössä silloin, kun penskoille iskee omenahimo.

Kurkut pilkoin kuutioiksi, viinirypäleet puolitin ja sipuliksi valikoitui pakkasesta sipulikuutiot. Niitä nakkasin joukkoon puolisen pussillista. Lopuksi vielä kastikkeet eli salaattikastike, kermaviili ja ranskankerma. Tarkistin makua muutamaan otteeseen ja lisäilin joukkoon useamman pyöräytyksen mausteseosmyllystä ja n. teelusikallisen currya. Annoin salaatin maustua jääkaapissa muutaman tunnin ja voi elämä, että siitä tulikin hyvä!

Nyhtöhampparit

Nyhtöhampparit on yksi lasten lempiruokalajeista meillä. Näiden perusaineet on briossisämpylät, nyhtöpossu ja coleslaw.

Lisätäytteinä meillä on aina salaattia, tomaattia, kuivattua sipulia ja sitruunapippuridippiä. Osa lapsista ottaa väliin vielä tuoretta kurkkua tai suolakurkkua, niin ja ketsuppiakin joku taitaa sinne turauttaa.

Itse en saa syötyä kuin yhden hampparin aterialla, mutta lasten mielestä nämä ovat niin herkkua että he syövät vaikka väkisin kaksi per ruokailu. Mikäs siinä.

Coleslaw (täydellinen)

Kuva ei tee kunniaa, mutta maku!!!

Nyhtöpossun seurana meillä on aina coleslawta. Aina! Monenlaisia ohjeita on tullut kokeiltua, mutta sitä ihan täydellistä omaan makuun ei ole osunut kohdalle. Tänään tuunailinkin sitten ihan tosissani makua ja o-m-g! Nyt se osui!

n. 500g varhaiskaalia (valkokaalikin käy)

2-3 porkkanaa

Yritin jälleen uutta suikalointikeinoa, juustolastaa, mutta hei. MEVO – mä en vaan osaa. Edellisellä kerralla raastoin kaalinkin, mutta mielestäni siitä tuli liian vetistä joten tänään kaivoin yleiskoneen esiin ja laitoin suikalointiterällä kaalin suikaleiksi. Koosta tuli täydellinen! Porkkanat raastoin karkealla terällä ja sekoitin kaalin kanssa yhteen.

Kastike:

hieman reilu 1 dl Hellmansin majoneesia

1 ranskankermatölkki (150g)

1 rkl hunajaa

1 rkl Dijon-sinappia

2 rkl valkoviinietikkaa

1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippurirouhetta

Kaikki aineet kulhoon ja lusikalla sekaisin. Kipataan raasteen joukkoon ja annetaan maustua mielellään muutaman tunnin, vielä parempi jos malttaa yön yli odotella.

En tiedä mikä tällä kertaa osui niin kohdalleen, mutta tästä tuli todella hyvää! Oli lähestulkoon hankalaa jättää kippoa jääkaappiin maustumaan, kun jotenkin tuli maisteltua kerran toisensa jälkeen. Hups!