Jo on keveä askel, väittäisin! Suosittelen lämpimästi jalkahoitoa ainakin silloin tällöin, ihan liian harvoin tulee itsekin käytyä. Tällä kertaa jalkahoitopaikaksi valikoitui Nokialla sijaitseva yhden naisen jalkahoitola Pedicyre. Palvelu oli todella hyvää ja hoito aivan mahtava, lisukkeeksi otin tietysti reissua varten kynsien lakkauksen.

Jalkahoitoon otin mukaan kirjan, joka on osa tämän uusimman koulutukseni opintomateriaaleja. Tai no, ei varsinaisesti ole, mutta tiedossa on kirjaesittelyn tekeminen ryhmänä ja meidän ryhmämme valitsi tämän kirjan luettavakseen. Kirjaston sivuja katsottuani totesin, että jahas. Ehkä se on parempi tilata kirja itselleen omaksi, kirjaston jono kirjalle kun oli aika iso.

Tilasin kirjan tiistaina Adlibriksestä ja kas, siitähän kilahti noutoilmoitus jo keskiviikkoiltana. Hitsi, mikä nopeus toimituksella! Kovin pitkälle en kirjassa vielä edennyt, mutta jo alku sai olon hyvin kotoisaksi. Juuri tuotahan se meidänkin kotielämämme on ollut, tarkkaa struktuuria jota ilman hommat suistuu kaaokseen.

Onneksi kyseisen opinto-osion esittelypäivään on aikaa vielä pari kuukautta, todennäköisesti luen kirjan tarkemmin reissussa ollessa. Meillä kun lomamatkojen yksi osuus tuntuu aina olevan se, että mies kiskaisee päivänokoset jos toisetkin ja minähän taas en osaa päivällä nukkua, joten mukana kulkee aina luettavaa niihin hetkiin. Toki otan mukaan ihan hömppääkin, ei kai sitä pelkkää opiskelumateriaalia jaksa.

Onneksi sain tehtyä aamun hiljaisina tunteina ensimmäisen opintotehtävän ja palautettuakin sen. Canva on kieltämättä todella kätevä väline esim ajatuskarttojen tekemiseen, luulenpa, että kirjaesittelykin päätyy Canvalla tehtäväksi. Mielenkiintoinen tehtävänanto, sekä se kirjaesittely että tämä Nepsy-diagnoosien esittely.

Nepsy-diagnoositehtävästä tuli mieleen, että onneksi sekin nimitys on muuttumassa, jotenkin olen pitänyt hieman alentavana neuro”psykiatrista” osaa nimessä. Neurokehityksellinen häiriö kuulostaa paljon paremmalta, sillä eihän nämä nepsyt mitenkään automaattisesti ole mitään psyykkisesti sairaita. Aivojen toimintamalli vain on toinen kuin ns ”normaaleilla”, ja usein se on jopa supervoima heillä.

Tehtävä pisti hieman ehkä jopa naurattamaan kun sitä rupesin tekemään. Autismihan on osa arkipäiväämme, samoin adhd ja kielellinen kehityshäiriö, joten pitkälti tuli oireita lueteltua ihan vain omasta elämästä. Useamman aspergerinkin kanssa olen ehtinyt työskentelemään, joten niissäkään ei ollut juurikaan mietittävää. Tosin tänä päivänä aspergeria ei enää diagnoosina ole, samaan autismin kirjoonhan nekin luetaan.

Ai muuten, amaryllis se vaan komeantuu päivä päivältä. Pitkästä aikaa päätin antaa pienen tilkan vettä kummallekin amaryllikselle, olkkarin mallihan intoutui paisuttamaan nuppuaan liki silmissä vettä saatuaan. Keittiössä keikkuva ex-elämäänsä kyllästynyt puolestaan levitti kukintoaan vielä lisää, joten ehkäpä ne olivat sen tilkan tarpeessa kumpainenkin. Ehkä.