Lomakin päättyy aina ajallaan, niin nytkin. Keittelin vielä loman päätteeksi itselleni flunssakauden selättäjää (tai näin ainakin uskon) eli inkiväärishottia ja samalla kertaa tuli touhuttua pari kipollista pikkelöityjä punasipuleita.

Ne ovat muuten ihan käsittämättömän hyviä vähän kaiken lisukkeena! Ehkä nyt ei keittojen, mutta voileivälle, nam, ruoka-annoksen lisukkeeksi, nam, salaatissa, nam, ihan pelkältään, nam. Aivan huippuhyvä apuväline punasipuleiden ja noin yleensäkin sipuleiden siivutuksessa on mandoliini. Siis ei, ei se soitin vaan tämä:

Aivan mahdottoman huippuhan tämä on myös valkosipuliperunoita tehdessä, tai säilykekurkkuja tai no, kaikkea mitä pitää pilkkoa tai siivuttaa pieneksi. Eihän tämä nyt tietenkään toimi pehmeiden rehujen kanssa, mutta kaikki kova menee tuosta vaan pieneksi.

Pikkelöityjen sipuleiden ohje on muuten helppo, sipulit on toki pääasiassa, itse siivuttelin niitä n. 700 grammaa ja mausteliemeksi tein marttojen ohjeen mukaisen 1-2-3-liemen eli tässä tapauksessa näin:

1,5 dl etikkaa

3 dl sokeria

4,5 dl vettä

Kaikki liemiaineet kattilaan, kiehautus ja kippaus siivutettujen sipuleiden päälle. Ei ollut kovinkaan haastava homma se, ei. Seuraavalla sipuleiden tekokerralla voisi nakitella miehen sipuleiden kuorintapuuhiin, en ole tänäkään päivänä keksinyt miten ne kuorisi niin ettei vedet lentäisi silmistä. Sillä keinoa voisi samantien tehdä niitä vaikka useammankin purnukan, ne kun säilyy avaamattomina hyvinä jääkaapissa kuukausitolkulla ja varsin kiva lahjaideakin ne on.